torstai 10. elokuuta 2017

Kaupunkien väestö ikääntyy ja ikääntyneet toivovat enemmän keskusta-asumista

Aliisa Priha, Ville Helminen & Anna Strandell

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 tuoreessa "Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa "-raportissa tutkitaan paikkatietoaineistojen avulla ikääntyneiden sijoittumista erilaisiin asuntoihin ja erilaisille asuinalueille. Raportissa kiinnitetään huomiota myös muuttoliikkeeseen ja asukkaiden pysyvyyteen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksista, eli ikääntymisen alueellisesta kuvasta kirjoitettiin Sateen varjolla-blogissa jo aiemmin täällä

Yksi raportin merkittävistä havainnoista on ikääntyneiden kaupungistuminen. Asuinalueiden ikääntymisen taustalla on tyypillisesti joko alueella asuvan väestön ikääntyminen tai alueelle suuntautuva ikääntyneiden muuttovoitto. Kaupunkialueiden ikääntymistä vauhdittavat molemmat edellä mainitut tekijät.

Ikääntyneiden muuttoalttius on keskimääräistä matalampi, joten merkittävä osa ikääntymisestä tapahtuu paikallaan ikääntymisen kautta. Paikallaan ikääntyminen tarkoittaa, että ikääntyvä jää asumaan aloilleen tuttuun asuinympäristöön ja asuntoon, jossa on asunut jo pidemmän aikaa. Ikääntyneiden vähäinen muuttoalttius ja paikallaan ikääntyminen näkyvät vanhimpien ikäluokkien pitkinä asumisaikoina samassa asunnossa. Suurten taajamien 75–84-vuotiaat ovat asuneet nykyisessä asunnossaan jo keskimäärin 23 vuotta ja nykyisellä asuinalueellaan peräti 28 vuotta.



Vuonna 2015 ikääntyneistä 63 prosenttia asui kaupungeissa tai niiden kehysalueella ja hankkeessa tehdyn ennakointilaskelman mukaan vuoteen 2040 mennessä osuus kasvaa 69 prosenttiin.  Suurten ikäluokkien kaupunkeihin keskittyneet asuinpaikat yhdessä matalan muuttoalttiuden kanssa ennakoivat sitä, että valtaosa ikääntymisestä tulee tapahtumaan kaupunkialueilla.

Alueiden välisen nettomuuton perusteella kaupunkimaiset asuinympäristöt vetävät ikääntyneitä puoleensa. Kaupunkialueilla ikääntyneet hakeutuvat useimmiten asumaan keskustan tai alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeelle, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Yli 60 prosenttia ikääntyneiden muutoista kohdistuu kerrostaloasuntoihin.


Tuoreessa Asukasbarometrissa (2017) tehtiin mielenkiintoinen havainto ikääntyneiden asumistoiveista. Ikääntyneiden ihanneasumismuoto on nykyistä asumismuotoa jossain määrin pientalovaltaisempi, mutta nykyisessä elämäntilanteessa huomattavasti useampi asuisikin mieluiten kerrostalossa keskustassa. Ikääntymisen myötä fyysisen toimintakyvyn rajoitukset vaikeuttavat pientaloasumista kauempana keskuksista. Nykyinen elämäntilanne huomioiden keskustassa asuisi mieluiten 41 % suurten taajamien 65–74-vuotiaista, mikä on yli kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Jopa noin puolet suurten taajamien 75–84-vuotiaista asuisi mieluiten kaupungin keskustassa. Kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä 60 ikävuoden jälkeen ja kerrostaloasuminen on ikääntyneillä toivotumpaa kuin missään muussa ikäryhmässä. Keskustamainen kerrostaloasuminen on huomattavasti toivotumpaa kuin lähiömäinen kerrostaloasuminen.



Asumistoiveiden perusteella näyttää siltä, että ikääntyneiden kaupungistuminen saattaa jopa kiihtyä tulevina vuosina. Keskusta-asumisen tarjonta ja hinta saattavat kuitenkin jossain määrin rajoittaa sitä, miten asumistoiveita on mahdollisuus toteuttaa. Eri sukupolvien asumistottumukset ja -toiveet eroavat toisistaan, eikä nykyisten ja tulevien ikääntyvien voida olettaa toimivan täsmälleen samoin kuin vanhempansa tai isovanhempansa. Kaupunkien tulevaan ikääntymiskehitykseen vaikuttaa muun muassa se, ovatko ikääntyneet tulevaisuudessa aiempia sukupolvia valmiimpia muuttamaan iän karttuessa sopivampaan asuntoon tai ovatko he vaativampia esimerkiksi asuinympäristön laadun ja palveluiden suhteen.

Riippumatta siitä, kasvaako ikääntyneiden muuttoalttius nykyisestä vai ei, tulee kaupunkiseutujen ikääntyminen luomaan paineen ikääntyneille sopivien, hyvin saavutettavien ja esteettömien asuinympäristöjen kehittämiselle. "Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa "-raportissa esitellyt eri mittakaavatason tarkastelut tarjoavat arvokasta, alueiden erityispiirteitä koskevaa tietoa, jota voidaan hyödyntää etsittäessä toimivia ratkaisuja ikääntyneiden asumispalvelujen järjestämiseksi.

Havainnot käyvät ilmi ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toteuttamasta tuoreesta "Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa "-raportista. Hankkeen tuloksiin voit tutustua tarkemmin hankkeen nettisivulla.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Aliisa Priha on korkeakouluharjoittelijana mukana Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hankkeessa. Ville Helminen on hankkeen projektipäällikkö. Anna Strandell toimii hankkeen tutkijana ja on toteuttanut Asukasbarometri-kyselyn.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti