Pihoilla vierailevat porot yleisempiä uusilla asuinalueilla

Kaarina Vartiainen & Anu Kotilainen

Suomen ympäristökeskus selvitti yhdessä Rovaniemen kaupungin ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa kokemuksia pihaporoista ja porokohtaamisista Rovaniemen Paavalniemi-Pöyliövaara ja Pöykkölä-Ounasrinne -alueilla. Alueet ovat merkittäviä niin poronhoidon kuin virkistyskäytönkin näkökulmasta. Lisäksi alueella on sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta.

Selvitystyössä hyödynnettiin verkkopohjaista Harava-kyselytyökalua. Kyselyt toteutettiin alueen asukkaille, virkistyskäyttäjille ja aluetta muuten hyödyntäville sekä alueen poronhoitajille loppuvuodesta 2016. Kyselyiden avulla haluttiin selvittää, miten poronhoito voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla sovittaa yhteen alueen asutuksen ja virkistyskäytön kanssa. Kyselyssä vastaajat saivat merkitä kartalle paikkoja, joissa on kohdannut poroja sekä kertoa minkälaisia kohtaamiset olivat olleet.

Suhtautuminen poroihin kielteisempää uusilla asuinalueilla

Kyselyihin tuli yhteensä noin sata vastausta, josta neljännes tuli poronhoitajille suunnattuun kyselyyn. Asukkaille ja virkistyskäyttäjille suunnatun kyselyn tuloksista ilmenee, että noin puolet vastaajista suhtautuu neutraalisti porojen tulemiseen asuinalueille ja noin kymmenesosa pitää sitä hyvänä tai erittäin hyvänä asiana. Loput, eli noin 40 % vastaajista pitää porojen vierailuja asuinalueilla huonona tai erittäin huonona asiana.

Kiinnostavaa oli, että tuloksissa ilmeni asuinalueen ikään liittyviä eroja pihaporojen esiintymisissä ja niihin suhtautumisissa: uusilla asuinalueilla havaittiin enemmän pihaporoja kuin vanhoilla, ja porojen vierailuihin myös suhtauduttiin kielteisemmin. Porot ovat tottuneet kulkemaan tiettyjä reittejä, joten kun uusia asuinalueita syntyy, saattavat porot kulkea alueiden läpi. Toisaalta myös uudet nurmikot ja istutukset houkuttelevat poroja vierailemaan pihoilla. Parin vuoden jälkeen porojen vierailu alueilla yleensä vähenee.

Vastauksissa kerrotaan, että porot syövät nurmikkoa ja istutuksia pihoilta, kaivavat ja kuopivat maata sekä ulostavat pihoille ja haittaavat liikennettä. Uusilla asuinalueilla poroja myös pelätään enemmän ja niitä pidetään häiritsevämpinä. Tätä voi selittää se, että vanhemmilla alueilla porovierailut ovat yleensä vähäisempiä, ja toisaalta poroihin on jo totuttu. Vanhemmilla asuinalueilla asuvat vastaajat näkevät porojen olevan myös osa Lapin luontoa ja yksi matkailun vetovoimatekijöistä.

Kyselyn vastaajien merkitsemät porokohtaamiset (ruskealla) sijoittuvat pääosin uusille asuinalueille. Uudet, vuosien 2010–2015 välillä valmistuneet, rakennukset on merkitty kartalle keltaisella, vanhempi rakennuskanta harmaalla. Kuvassa on esimerkkinä yksi kyselyn kohdealueista, Pöykkölän alue.

Ratkaisuja pihaporo-ongelmaan

Kyselyssä pyydettiin ideoita pihoille tulevien porojen vähentämiseksi. Kyselyiden vastauksista aitaaminen nousi tärkeimmäksi toimenpiteeksi ja alueen hyvä suunnittelu toiseksi tärkeimmäksi. Asukkaiden ja poronhoitajien vastauksista nousi tärkeiksi toimenpiteiksi myös rakentajille suunnatun oppaan laatiminen ja tiukempi kaavamääräysten käyttö. 

Kaavoituksella voidaankin vaikuttaa merkittävästi porojen kulkureitteihin. Porot pysyvät todennäköisemmin poissa asuinalueilta, jos uudet asuinalueet kaavoitetaan vanhojen alueiden jatkeiksi. Jos sen sijaan asuinalueita kaavoitetaan erillisiksi alueiksi, jatkavat porot todennäköisemmin läpikulkua alueella.

Kyselyiden tuloksia hyödynnetään porojen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi uusilla asuinalueilla. Kyselyiden toteuttamisen jälkeen Rovaniemen rakennusvalvonta on ottanut käyttöön Paliskuntain yhdistyksen rakentajalle laatiman ohjeen, joka liitetään vakituisen asunnon rakennusluvan liitteeksi. Ohjeessa tiedotetaan rakentajia siitä, että he ovat rakentamassa poronhoitoalueelle, jossa poroilla on oikeus laiduntaa vapaana. Ohjeessa myös kerrotaan, ettei poroja tarvitse pelätä ja neuvotaan miten tulee toimia, jos porot aiheuttavat vahinkoa.

Lisäksi kyselyiden tulokset osoittivat, että Paliskuntain yhdistyksen porovahti -puhelimella on olemassa tarve, ja että sitä myös käytetään ja pidetään erittäin tarpeellisena. Porovahti –puhelimeen voi soittaa, jos havaitsee porojen aiheuttavan vahinkoa tai haittaa. Paliskuntain yhdistys on päättänyt jatkaa porovahti-puhelimen päivystystä toistaiseksi.

Poroja taajama-alueella. (kuva: Jenni Kerola / Suomen ympäristökeskus)

Selvitys on osa Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun (TOKAT) -hanketta. Hankkeen yleistavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Hanketta rahoittaa pääosin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). 

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa ja ovat mukana TOKAT-hankkeessa.