Anna Strandell ja Kaarina Vartiainen
Elinympäristön tietopalvelu Liiteri on ollut käytössä noin vuoden verran ja se on löytänyt paikkansa niin satunnaisten kuin tehokäyttäjienkin parissa. Ensimmäisen vuoden aikana Liiteriin on lisätty runsaasti uusia aineistoja ja vanhoja toiminnallisuuksia on kehitetty sekä toteutettu uusia. Yksi merkittävimmistä uusista karttatasoista on Väestörekisterikeskuksen valtakunnallinen Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR), joka otettiin Liiterissä käyttöön toukokuun lopulla. Nyt syyskuussa saatiin tuotantoon tärkeä uusi toiminto, osoitehaku. Nämä kaksi kaikille avointa uutta ominaisuutta tarjoavat yhdessä paljon uusia käyttömahdollisuuksia. Osoitehaun avulla löytyy helposti oikea rakennus ja rakennusrekisteristä voi tarkastella rakennusten ominaisuustietoja.
Elinympäristön tietopalvelu Liiteri on ollut käytössä noin vuoden verran ja se on löytänyt paikkansa niin satunnaisten kuin tehokäyttäjienkin parissa. Ensimmäisen vuoden aikana Liiteriin on lisätty runsaasti uusia aineistoja ja vanhoja toiminnallisuuksia on kehitetty sekä toteutettu uusia. Yksi merkittävimmistä uusista karttatasoista on Väestörekisterikeskuksen valtakunnallinen Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR), joka otettiin Liiterissä käyttöön toukokuun lopulla. Nyt syyskuussa saatiin tuotantoon tärkeä uusi toiminto, osoitehaku. Nämä kaksi kaikille avointa uutta ominaisuutta tarjoavat yhdessä paljon uusia käyttömahdollisuuksia. Osoitehaun avulla löytyy helposti oikea rakennus ja rakennusrekisteristä voi tarkastella rakennusten ominaisuustietoja.
Rakennus- ja huoneistorekisterin valmiit rakennukset ja rakennusluvat ovat katseltavissa Liiterissä Rakennukset ja kiinteistöt -teemassa. Kaikille käyttäjille aineistoista on saatavilla RHR:n avointa sisältöä vastaavat versiot. Avoin aineisto sisältää rakennuksen osoitteen, koordinaatit, pysyvän rakennustunnuksen ja tietoa rakennuksen käyttötarkoituksesta. Sopimuskäyttäjille tarjolla on tietosisällöltään laajempi versio. Se pitää sisällään edellisten lisäksi tietoa mm. rakennuksen kerrosalasta, kerrosluvusta, varustetasosta, käytössäolotilanteesta ja asukkaiden määrästä.
Hae
osoitteella: Kartta > Haku. Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri
16.9.2016.
Lisää
karttaan rakennukset: Karttatasot > Kaikki tasot > Rakennukset ja kiinteistöt
> Valmiit rakennukset.
Lähde:
Elinympäristön tietopalvelu Liiteri 16.9.2016.
Tarkastele
i-työkalulla rakennuksen ominaisuustietoja. Tässä kaikille avoimen
rakennusaineiston sisältö.
Lähde:
Elinympäristön tietopalvelu Liiteri 16.9.2016.
Aiemmin Liiterissä käytössä ollut paikkahaku ei ollut
riittävä kaikkien käyttäjien tarpeeseen. Osoitehaun tarpeellisuus nousi
erityisesti esiin, kun energiatodistusten laatijat ryhtyivät käyttämään
Liiteriä pysyvän rakennustunnuksen hakuun. Asetus määrää käyttämään
energiatodistuksissa pysyvää rakennustunnusta, jos se on saatavissa, mutta
ennen Liiteriä ei ollut olemassa palvelua, josta rakennustunnuksen olisi voinut
hakea. Rakennus- ja huoneistorekisterin julkaisemisen jälkeen olemassa olevien
rakennusten energiatodistuksiin on pääsääntöisesti kirjattu pysyvä tunnus.
”Liiteri-palvelu on helpottanut suuresti energiatodistusten laatijoiden työtä
saada tunnus käyttöönsä”, kertoo energia-asiantuntija Janne Rasi Asumisen
rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA).
Sama ongelma on ollut muillakin ARAn asiakkailla.
Esimerkiksi korkotukilainahankkeiden hakemuslomakkeissa ei ole osattu ilmoittaa
rakennustunnuksia ja asiakkaat ovat yleensä ilmoittaneet vain kiinteistötunnukset.
”ARAn käsittelijöiden tehtäväksi on jäänyt selvittää rakennustunnukset ja se on
ollut työlästä ja virhealtista. Esimerkiksi aina ei ole ollut selvää, mitkä
tontin taloista korjataan ja mitkä rakennukset eivät kuulu
perusparannushankkeeseen”, kommentoi erikoissuunnittelija Jarkko Salminen
ARAsta. Nyt ARA ohjaa asiakkaansa Liiteriin hakemaan pysyvät rakennustunnukset.
”Kun asiakkaat asioivat pysyvällä rakennustunnuksella, hakemusten
käsittelyprosesseista saadaan tehokkaampia ja aineistojen laatua parannettua”,
Jarkko Salminen lisää.
Kun aineistoon saadaan mukaan pysyvä rakennustunnus, se
on yhteensopiva myös monien muiden aineistojen kanssa. Aiemmin
rakennustunnukset muuttuivat kiinteistötoimitusten ja kuntaliitosten
yhteydessä, mutta pysyvä rakennustunnus säilyy samana koko rakennuksen
elinkaaren ja se onkin tärkein rakennustietoja yhdistävä tunnus. ”Pysyvä
rakennustunnus luo edellytykset eri toimijoiden väliselle
rekisteriyhteistyölle, kunhan vain kaikki omaksuisivat uuden tunnusjärjestelmän.
Liiteri tarjoaa mahdollisuuden levittää muille toimijoille tietoa kohteiden
virallisesta rekisteritunnuksesta ja rakennuksen paikantavista tunnisteista,
kuten osoite ja koordinaattitiedot”, kommentoi suunnittelija Pekka Pelvas
ARAsta.
Aineistojen yhdistäminen muihin rekistereihin
mahdollistaa uuden tiedon tuottamisen. Esimerkiksi ARAssa ja Suomen
ympäristökeskuksessa on rekisterien yhdistämisen myötä suunnitteilla tuottaa
uutta tietoa ARA-asuntokannasta, rakennusten energiatehokkuudesta,
esteettömistä asunnoista sekä rakennuksista, joissa on hissi.
Liiterin ylläpitäjät saavat toisinaan palautetta
rakennus- ja huoneistorekisterin virheistä, esimerkiksi jos rakennuspisteen
sijainnissa kartalla on heittoa. Oikea osoite palautteelle on kuitenkin
kyseisen kunnan rakennusvalvonta, jossa rakennustiedot alun perin tuotetaan ja
ylläpidetään. He voivat korjata lähtötiedot, jotka siirtyvät kunnasta
valtakunnalliseen rekisteriin ja sitä kautta myös Liiteriin.
Liiterin RHR-aineisto päivittyy kerran vuodessa. ARAn
jatkokehitystoive on, että uudisrakennusten rakennustunnukset julkaistaisiin
karttapalveluna reaaliaikaisesti, kun rakennuslupa on rekisteröity Rakennus- ja
huoneistorekisteriin. Tällöin pysyvällä rakennustunnuksella asiointi saataisiin
kattavaksi.
Lisätietoja:
Liiteri-palvelu:
http://liiteri.ymparisto.fi
Liiterin
www-sivut: http://ymparisto.fi/liiteri
Seuraa
twitterissä @elinymparisto https://twitter.com/elinymparisto
Kirjoittajat ovat
olleet mukana Liiterin suunnittelussa ja toteutuksessa. He työskentelevät
Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa.