Kaavoitus + energiaviisaus = tulevaisuus?

Xiaoyu Chen ja Mirva Talusén

Kaavoituksen muovaaminen energiaviisaaksi on ajankohtainen ja alati kehittyvä käytäntö, joka vaatii monialaista osaamista, tiivistä yhteistyötä, joustavuutta ja sinnikkyyttä. Kahden maankäytön suunnittelua eri tulokulmista opiskelevan ihmisen yhteinen diplomityöprojekti tarttui tähän kuumaan aiheeseen ja tuotti erityisen muhkeaa hedelmää. Projektin tarkoituksena oli suunnitella Porvoon Kokonniemestä uusi energiaviisas asuinalue kahden diplomityön kautta. Tavoitteena oli huomioida energiatehokkuuden ja energiantuotannon näkökulmat alusta asti yhtenä suunnittelun lähtökohtana. Vaikka työ tehtiin nyt kohdistetusti Porvoon kaupungille, olisi prosessi hyvin sovellettavissa kaikissa energiaviisaan kaavoituksen projekteissa.

Suunnittelutyö jaettiin kahdeksi diplomityöksi yhteisen projektin sisällä. Työprosessin vaiheita ja aikataulua yhdessä hahmoteltaessa oli tärkeää, että työjärjestys olisi samalla tehokas ja riittävän joustava. Suunnitteluprosessin haluttiin etenevän loogisesti niin, että kummankin tekijän tulokset ja löydöt vaikuttaisivat toiseen työhön, jotta töistä tulisi keskenään koherentteja ja toisiaan täydentäviä. Runsas keskustelu ja yhteistyö heti projektin alusta alkaen oli korvaamatonta työn onnistumisen kannalta. 

Talusénin työssä ruodittiin energiaviisaan kaavoituksen tutkimusta ja vaikuttavia suunnitteluratkaisuja, joiden pohjalta syntyivät alueen suunnitteluperiaatteet. Tämän ohella Talusénin työ käsitteli skenaariotyöskentelyä kaavoituksessa. Tekijät hahmottelivat yhdessä Porvoon kaupungin tulevaisuutta vuodelle 2040 sekä neljä vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa. Vaihtoehtoisia suunnitelmia vertailtiin Talusénin työssä Kaavoituksen ekolaskuri KEKOn avulla sekä muilla arviointimenetelmillä. Chenin työssä tartuttiin vertailussa menestyneisiin ratkaisuihin ja muovattiin ne viitesuunnitelman muotoon. Tämän lisäksi Chenin työssä analysoitiin kohdealuetta ja tutustuttiin relevantteihin referenssikohteisiin.

Työn eteneminen ja työnjako.

Projektin yksi keskeisimmistä vaiheista oli neljän vaihtoehtoisen maankäyttösuunnitelman luominen ja niiden vertailu. Alueen nykyrakennetta mukailevan, niin kutsutun nollavaihtoehdon, rinnalle kehitettiin kolme eri energiakonsepteihin perustuvaa mallia: energiaomavaraisuuteen pyrkivä vaihtoehto, alueen yhdyskuntarakennetta täydentävä ja kaukolämpöön tukeutuva vaihtoehto sekä erittäin tiivis, kaukolämmön rinnalla erilaisia paikallisen energiantuotannon muotoja kokeileva vaihtoehto. KEKO-työkalulla ja muilla arviointimenetelmillä tehdyn vertailun perusteella jatkokehitykseen päätettiin valita kahden viimeksi mainitun vaihtoehdon yhdistelmä. Tuloksena oli alue, joka hyödyntää lämmönlähteenä kaukolämpöä ja edistää paikallista ja päästötöntä sähköntuotantoa.  
 

4 vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa. Järjestyksessä ylhäältä ja vasemmalta: VE 0 niin kutsuttu nollavaihtoehto (harmaa kehys), VE 1 energiaomavaraisuuteen pyrkivä vaihtoehto (keltainen kehys), VE 2 tiivis ja matala kaukolämpöön tukeutuva vaihtoehto (oranssi kehys) ja VE 3 tehokasta rakentamista ja uudenlaisia energianlähteitä hyödyntävä vaihtoehto (turkoosi kehys).

Vaihtoehtojen vertailusta saadut päätelmät yhdessä muiden matalapäästöisyyttä edistävien piirteiden ja kohdealueen analyysien kanssa toimivat lähtökohtina lopulliselle viitesuunnitelmalle. Viitesuunnitelma perustuu kaukolämmölle sopivan tiiviin rakenteen luomiseen ja paikallisen energiantuotannon yhdistämiseen uuteen asuinalueeseen. Rakennusten harjakatot on suunnattu optimaalisesti aurinkoenergian hyödyntämistä ajatellen ja pientalot lämpenevät maalämmöllä. Suunnitelmassa haluttiin säilyttää Kokonniemen pienipiirteinen ja idyllinen ilme esittämällä alueelle tiivistä ja matalaa puurakentamista. Alueen sijaintia rannan läheisyydessä hyödynnettiin avaamalla näkymiä merelle sekä rantaan sijoitetulla uudella “kylän keskuksella” vierassatamineen.

Asemapiirustus Kokonniemen viitesuunnitelmasta

Viitesuunnitelman mukainen näkymä Kokonniemestä Uddaksentieltä.

Kokonaisuudessaan projekti on ollut molempien tekijöiden mielestä erittäin onnistunut. Yhteistyö toisen alan diplomityöntekijän kanssa on antanut lisää motivaatiota työnteolle ja uudenlaisia näkökulmia ongelmanratkaisuun. Samantyyppistä prosessia voi suositella varauksetta myös muille kaavoitus- ja suunnittelutyötä tekeville. Projekti oli tärkeä oppimiskokemus paitsi poikkitieteellisen yhteistyön korvaamattomuudesta, myös vaihtoehtojen pohtimisen ja niiden vertailun merkityksestä kestävän asuinympäristön luomisessa. Ilman energiantuotannon ja -kulutuksen monisyisen yhteispelin huomioimista varhaisessa vaiheessa ei kaavoitus ole pitkällä aikajänteellä tuloksellista.

Chen valmistui diplomityön myötä arkkitehdiksi ja Talusén diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta. Molemmat työskentelevät tällä hetkellä kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen parissa.