Päivi Malmi
Nämä
ja monta muuta asiaa maankäytön suunnittelusta selviää Liiterin Kaavoitus- ja
Rakentamisen suunnitelmallisuus –tilastoista. Valtion ympäristöhallinto on
seurannut kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua järjestelmällisesti 1970-luvun
alkupuolelta lähtien. Vuodesta 2002 lähtien seuranta on hoidettu
tietojärjestelmin ja vuosittaiset seurantatiedot tuosta lähtien ovatkin
selattavissa Liiterissä.
Kaavoituksen
ja Rakentamisen suunnitelmallisuuden tilastojen tärkeimmät lähdeaineistot ovat
nykyisten ELY-keskusten ympäristövastuualueiden ylläpitämät alueidenkäytön
paikkatietoaineistot (GISALU) ja kuntien täyttämät asemakaavan
seurantalomakkeet sekä SYKEn Yleiskaavapalvelun aineistot ja muut
valtakunnalliset paikkatietokoosteet. Lisäksi ELYt ja ympäristöministeriö tarkistavat
ja täydentävät tilastoa. Seurantatiedot löytyvät tarkimmillaan kunnittain.
Vuoden 2015 seurantatiedot valmistuivat tämän vuoden elokuussa.
Yleiskaavoitus lisääntynyt
Vuoden
aikana hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana
lisääntynyt selvästi. Kun vuonna 2006 hyväksyttiin 110 yleiskaavaa, vuonna 2015
niitä hyväksyttiin peräti 205. Hyväksyttyjen yleiskaavojen pinta-ala on
kuitenkin vaihdellut runsaasti vuosittain (kuva 1). Maankäyttö- ja rakennuslaki
mahdollistaa yleiskaavojen hyväksymisen oikeusvaikutuksettomana, mutta lähes
kaikki yleiskaavat hyväksytään oikeusvaikutteisina. Myös innostus yleiskaavan
laatimiseen kuntien yhteisenä on hiipunut – viimeksi kuntien yhteinen
yleiskaava on hyväksytty vuonna 2010. Vireilläkin on ollut monta vuotta vain
Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteinen Östersundomin yleiskaava. Sen sijaan
strategisempien, yhdessä vanhojen yleiskaavojen kanssa voimassa olevien
yleiskaavojen laatiminen on viime vuosina yleistynyt.
Kuva
1. Vuoden aikana hyväksyttyjen yleiskaavojen lukumäärä ja pinta-ala.
Suurimpien kaupunkien
seutukunnissa kaavoitettu asumisen kerrosala lisääntynyt
Valtio
ja suurimmat kaupunkiseudut ovat solmineet jo useamman sopimuskierroksen
maankäytön, liikenteen ja asumisen MAL-sopimuksia, joiden tavoitteena on
parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta, kilpailukykyä ja kuntien tasapuolista
kehittämistä. Muutaman vuoden kerrallaan voimassa olevissa sopimuksissa
määritellään mm. tavoitteet asuntotuotannolle. Kuntien kaavoittamaa asumisen
kerrosalaa voidaan tutkia koko maasta asemakaavan seurantalomakkeilta, joita
kunnat täyttävät jokaisesta hyväksytystä asemakaavasta. Asemakaavojen
seurantalomakkeet ovat Liiterissä selattavissa, lisäksi niitä käytetään
tietolähteenä laskettaessa vuotuisia tilastoja kaavoituksesta.
Helsingin
seutukunnassa (tilastolliset seutukunnat poikkeavat hieman MAL-seuduista) uusi
asumisen kerrosala hyväksytyissä asemakaavoissa on lisääntynyt muuten
tasaisesti vuoden 2010 vajaasta 800 000 kerrosneliömetristä vuoden 2015 melkein
1 500 000k-m2:een, vain vuonna 2013 tapahtui pieni notkahdus. Tampereen
seutukunnassa kehitys on ollut samanlaista, joskin pohjavuosi oli Tampereella
2012. Turun seutukunnassa uutta asumisen kerrosalaa on kaavoitettu melko
tasaisesti vähän yli 220 000k-m2 vuosittain, vuonna 2011 jäätiin vähän alle ja
2013 taas päästiin yli. Oulun seutukunnassa taas uuden asumisen kerrosalan
kaavoitus laski melkein 500 000 k-m2:stä vuonna 2010 alle 200 000 k-m2:iin
vuonna 2013, minkä jälkeen uusi asumisen kerrosala kaavoissa on taas lisääntynyt
(kuva 2).
Kuva
2. Uusi asumisen kerrosala hyväksytyissä asemakaavoissa.
Poikkeamispäätökset
vähentyneet
Rakentamisen
suunnitelmallisuus näyttäisi viimeisen kymmenen vuoden aikana parantuneen,
sillä poikkeamispäätöksillä ja suunnittelutarveratkaisuilla on myönnetty vuosi
vuodelta vähemmän rakennuspaikkoja (kuva 3). Tähän kehitykseen ei ainakaan
tähän asti näytä olleen vaikutusta lakimuutoksilla, joissa
poikkeamistoimivaltaa on siirretty ELY-keskuksilta kuntiin. Toisaalta
taloudessa on eletty laskusuhdannetta, jolloin tarve rakentamiselle ja siten
myös poikkeusluville vähenee. Muutaman seuraavan vuoden aikana nähdään,
jatkuuko kehitys samanlaisena, kun poikkeamistoimivalta siirtyi kokonaan
kunnille huhtikuun alussa 2016.
Kuva
3. ELY-keskusten ja kuntien poikkeamispäätöksillä sekä kuntien
suunnittelutarveratkaisuilla myönnetyt rakennuspaikat.
Kuva 4. Poikkeamispäätöksillä
myönnetyt rakennuspaikat 2015
Kaavoituksen
tilastot ovat Liiterissä kaikille avointa tietoa, joten näitä ja monia muita
kaavoitukseen, muutoksenhakuun ja rakentamisen suunnitelmallisuuteen liittyviä
tietoja pääsee tutkimaan tarkemmin osoitteessa http://liiteri.ymparisto.fi/. Myös tilaston lähtötiedot Asemakaavan seurantalomakkeet sekä GISALU-paikkatietoaineistot ovat kaikkien katsottavissa Liiterin Asemakaavan seurantalomakkeet ja Karttatasot -osioissa. Ohjevideoita Liiterin käyttöön löytyy Liiterin Youtube-kanavalta.
Kirjoittaja
työskentelee Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Hän
koordinoi kaavoituksen seurantaa SYKEssä ja on ollut mukana Liiterin
suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti