tiistai 18. lokakuuta 2016

Havaintoja vuoden 2015 Kaavoituksen seurannasta: yleiskaavoitus lisääntynyt, MAL-seuduilla kaavoitettu uusi asumisen kerrosala lisääntynyt, poikkeamispäätökset vähentyneet


Päivi Malmi

Nämä ja monta muuta asiaa maankäytön suunnittelusta selviää Liiterin Kaavoitus- ja Rakentamisen suunnitelmallisuus –tilastoista. Valtion ympäristöhallinto on seurannut kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua järjestelmällisesti 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Vuodesta 2002 lähtien seuranta on hoidettu tietojärjestelmin ja vuosittaiset seurantatiedot tuosta lähtien ovatkin selattavissa Liiterissä.
 
Kaavoituksen ja Rakentamisen suunnitelmallisuuden tilastojen tärkeimmät lähdeaineistot ovat nykyisten ELY-keskusten ympäristövastuualueiden ylläpitämät alueidenkäytön paikkatietoaineistot (GISALU) ja kuntien täyttämät asemakaavan seurantalomakkeet sekä SYKEn Yleiskaavapalvelun aineistot ja muut valtakunnalliset paikkatietokoosteet. Lisäksi ELYt ja ympäristöministeriö tarkistavat ja täydentävät tilastoa. Seurantatiedot löytyvät tarkimmillaan kunnittain. Vuoden 2015 seurantatiedot valmistuivat tämän vuoden elokuussa.


Yleiskaavoitus lisääntynyt

Vuoden aikana hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt selvästi. Kun vuonna 2006 hyväksyttiin 110 yleiskaavaa, vuonna 2015 niitä hyväksyttiin peräti 205. Hyväksyttyjen yleiskaavojen pinta-ala on kuitenkin vaihdellut runsaasti vuosittain (kuva 1). Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa yleiskaavojen hyväksymisen oikeusvaikutuksettomana, mutta lähes kaikki yleiskaavat hyväksytään oikeusvaikutteisina. Myös innostus yleiskaavan laatimiseen kuntien yhteisenä on hiipunut – viimeksi kuntien yhteinen yleiskaava on hyväksytty vuonna 2010. Vireilläkin on ollut monta vuotta vain Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteinen Östersundomin yleiskaava. Sen sijaan strategisempien, yhdessä vanhojen yleiskaavojen kanssa voimassa olevien yleiskaavojen laatiminen on viime vuosina yleistynyt.


Kuva 1. Vuoden aikana hyväksyttyjen yleiskaavojen lukumäärä ja pinta-ala.


Suurimpien kaupunkien seutukunnissa kaavoitettu asumisen kerrosala lisääntynyt
 
Valtio ja suurimmat kaupunkiseudut ovat solmineet jo useamman sopimuskierroksen maankäytön, liikenteen ja asumisen MAL-sopimuksia, joiden tavoitteena on parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta, kilpailukykyä ja kuntien tasapuolista kehittämistä. Muutaman vuoden kerrallaan voimassa olevissa sopimuksissa määritellään mm. tavoitteet asuntotuotannolle. Kuntien kaavoittamaa asumisen kerrosalaa voidaan tutkia koko maasta asemakaavan seurantalomakkeilta, joita kunnat täyttävät jokaisesta hyväksytystä asemakaavasta. Asemakaavojen seurantalomakkeet ovat Liiterissä selattavissa, lisäksi niitä käytetään tietolähteenä laskettaessa vuotuisia tilastoja kaavoituksesta.

Helsingin seutukunnassa (tilastolliset seutukunnat poikkeavat hieman MAL-seuduista) uusi asumisen kerrosala hyväksytyissä asemakaavoissa on lisääntynyt muuten tasaisesti vuoden 2010 vajaasta 800 000 kerrosneliömetristä vuoden 2015 melkein 1 500 000k-m2:een, vain vuonna 2013 tapahtui pieni notkahdus. Tampereen seutukunnassa kehitys on ollut samanlaista, joskin pohjavuosi oli Tampereella 2012. Turun seutukunnassa uutta asumisen kerrosalaa on kaavoitettu melko tasaisesti vähän yli 220 000k-m2 vuosittain, vuonna 2011 jäätiin vähän alle ja 2013 taas päästiin yli. Oulun seutukunnassa taas uuden asumisen kerrosalan kaavoitus laski melkein 500 000 k-m2:stä vuonna 2010 alle 200 000 k-m2:iin vuonna 2013, minkä jälkeen uusi asumisen kerrosala kaavoissa on taas lisääntynyt (kuva 2).

Kuva 2. Uusi asumisen kerrosala hyväksytyissä asemakaavoissa.


Poikkeamispäätökset vähentyneet 

Rakentamisen suunnitelmallisuus näyttäisi viimeisen kymmenen vuoden aikana parantuneen, sillä poikkeamispäätöksillä ja suunnittelutarveratkaisuilla on myönnetty vuosi vuodelta vähemmän rakennuspaikkoja (kuva 3). Tähän kehitykseen ei ainakaan tähän asti näytä olleen vaikutusta lakimuutoksilla, joissa poikkeamistoimivaltaa on siirretty ELY-keskuksilta kuntiin. Toisaalta taloudessa on eletty laskusuhdannetta, jolloin tarve rakentamiselle ja siten myös poikkeusluville vähenee. Muutaman seuraavan vuoden aikana nähdään, jatkuuko kehitys samanlaisena, kun poikkeamistoimivalta siirtyi kokonaan kunnille huhtikuun alussa 2016.

Kuva 3. ELY-keskusten ja kuntien poikkeamispäätöksillä sekä kuntien suunnittelutarveratkaisuilla myönnetyt rakennuspaikat.


Kuva 4. Poikkeamispäätöksillä myönnetyt rakennuspaikat 2015

Kaavoituksen tilastot ovat Liiterissä kaikille avointa tietoa, joten näitä ja monia muita kaavoitukseen, muutoksenhakuun ja rakentamisen suunnitelmallisuuteen liittyviä tietoja pääsee tutkimaan tarkemmin osoitteessa http://liiteri.ymparisto.fi/. Myös tilaston lähtötiedot Asemakaavan seurantalomakkeet sekä GISALU-paikkatietoaineistot ovat kaikkien katsottavissa Liiterin Asemakaavan seurantalomakkeet ja Karttatasot -osioissa. Ohjevideoita Liiterin käyttöön löytyy Liiterin Youtube-kanavalta.

Kirjoittaja työskentelee Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Hän koordinoi kaavoituksen seurantaa SYKEssä ja on ollut mukana Liiterin suunnittelussa ja toteutuksessa.




Ei kommentteja :

Lähetä kommentti