Sosiaalinen media on tullut kaupunkisuunnitteluun

Pilvi Nummi

Sosiaalisen median yleistymisen myötä on vihdoin tapahtumassa se, mitä yli kymmenen vuotta sitten ennustettiin: internet muuttaa suunnittelun käytäntöjä. Verkosta on tullut kansalaisyhteiskunnan vaikuttamisen väline ja sitä kautta aktiiviset kansalaiset haastavat hallinnon, myös kaupunkisuunnittelun toimintatapoja. Tahdoimme tai emme, myös kaupunkisuunnittelun toimijoiden on aika hakea oma roolinsa sosiaalisen median kentältä.

Selvitin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyllä suunnittelun parissa toimivien asenteita, odotuksia, koettuja esteitä ja toimintatapoja. Kysely herätti runsaasti kiinnostusta ja vastaajia kertyi yli 220. Tämä kiinnostus ja saamani positiivinen palaute kertovat, että aihe on ajankohtainen juuri nyt.

Työkaluista ja tavoitteista

 

Kyselyn perusteella yleisimmät some-kanavat vastaajien organisaatioissa ovat Facebook, Twitter, blogit ja YouTube. Lista ei ole yllättävä, ja se noudattelee Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn tuloksia. Mielenkiintoisempaa onkin se, että työntekijöiden ja organisaatioiden some-työkalusetti on erilainen: työntekijät käyttävät työtehtävissään myös sellaisia välineitä, joita organisaatioissa ei ole käytössä. Kuvassa 1 näkyy, mitkä työkalut ovat vastaajien mukaan käytössä heidän omassa organisaatiossaan ja mitä he itse käyttävät työssään. Esimerkiksi pikaviestisovellukset, LinkedIn ja SlideShare ovat työntekijöiden omassa käytössä suositumpia kuin organisaatioiden käytössä. Organisaatioiden kannattaisikin tarkemmin selvittää ja ottaa huomioon, mitä some-työkaluja työntekijät omaehtoisesti käyttävät.

Kuva 1. Mitä sosiaalisen median työkaluja käytätte?
(Klikkaa kuva suuremmaksi.)

Lähde: Nummi 2016.

Suunnittelussa sosiaalista mediaa käytetään eniten tiedon keruuseen ja suunnitelmien keskusteluttamiseen (kuva 2). Näyttää kuitenkin siltä, että tässä kohtaa somea käsitetään hyvin väljästi ja siihen lasketaan mukaan myös karttakyselyt, kuten esimerkiksi eHarava. Itse luokittelen kyselyt kuitenkin muihin verkko-osallistumisen välineisiin, koska ne ovat yleensä yksisuuntaisia tiedonkeruuvälineitä.  Kyselyissäkin voi nykyään olla myös toimintoja, jotka mahdollistavat monensuuntaisen vuorovaikutuksen, esimerkiksi muiden vastaajien vastausten kommentoinnin.

Kuva 2. Miten olette käyttäneet sosiaalista mediaa suunnittelussa?
(Klikkaa kuva suuremmaksi.)
Lähde: Nummi 2016.

Toimintasuunnitelman tekeminen kannattaisi

Ilman kyselyäkin tiedämme, että osa työntekijöistä käyttää sosiaalista mediaa työtehtävissään, osa vain vapaa-ajalla ja osa taas on kokonaan somen ulkopuolella. Toisaalta kyselyni osoittaa, että sosiaalinen media on jo tullut kaupunkisuunnitteluun, mutta sen rooli on vielä epäselvä. Suurimpina esteinä sosiaalisen median käytölle vastaajat mainitsivat muun muassa negatiiviset asenteet somea kohtaan sekä puutteellisen osaamisen ja ohjeistuksen. Useat vastaajat kaipasivat somen käytölle organisaation ja esimiehen tukea sekä sovittuja pelisääntöjä. 

 

Toimintasuunnitelman tekeminen olisikin tarpeen sekä toiminnan että työntekijöiden kannalta. Uskon, että sosiaalisessa mediassa kannattaa olla mukana, eikä kaupunkisuunnittelussa ole asioita, joita somessa ei käsiteltäisi. Kysymys ei siis oikeastaan enää ole siitä, käytetäänkö sosiaalista mediaa vai ei, vaan siitä, miten sitä käytetään. 

Voit lukea lisää kyselytutkimukseni tuloksista kahdesta blogikirjoituksesta:

- Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa –keskustelua odotuksista ja esteistä (vieraileva kirjoitus Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hankkeen blogissa)

- #KaupSuSome-esimerkkejä kartalla (omassa Julkisesti nähtävillä -blogissani)

Kirjoittaja tutkii sosiaalisen median käyttöä kaupunkisuunnittelussa väitöskirjatutkimuksessaan Aalto-yliopistossa ja työskentelee kaavoittajana Sipoon kunnassa.