Harava työkaluna vaikutusten arvioinnissa

Raija Mikkola

Suomalaisille korville Hakametsän nimi on kuin kumilätyn terävä kalahdus mailan lapaan. Maamme ensimmäisessä jäähallissa on tahkottu kiekkokierroksia jo viidenkymmenen vuoden ajan. Tulevaisuudessa Hakametsän alueella voi tapahtua paljon muutakin. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan oikeusvaikutuksettoman yleissuunnitelman avulla, jonka alkuvaiheen Harava-kysely oli tamperelaisten vastattavana vuoden 2014 alussa. 
 

Kysely Hakametsän lähialueen kehittämisestä

Luonnosvaiheeseen suunnittelu eteni keväällä 2015. Oma työrupeamani Hakametsän projektissa on alkanut luonnosvaiheen jälkeen, ja suunnittelua on viety eteenpäin laatimalla olennaisimmille osa-alueille liikenneverkon ja rakennusoikeuksien tarkempia tarkasteluja.

Kuinka vaikeaa ajoissa aloittaminen voi olla?

Tällä kertaa olen päättänyt aloittaa vaikutusten arviointiprosessin ajoissa. Otan sen työn alle ensimmäisenä Hakametsän yleissuunnitelman jatkokehittelyn suuremmista työkokonaisuuksista. Tämän ajoissa aloittamisen tavoitteena ei ole ennennäkemättömän hieno vaikutusten arviointi.  Sen sijaan on tarkoitus saada aikaan päätelmiä, joiden avulla voi hankkeen aikana puntaroida maankäytön suunnitteluratkaisuja.

Jostain syystä vaikutusten arviointi jää helposti suunnittelutyön jalkoihin ikään kuin toissijaisena toimintona. Lieneekö osasyynä tähän se, että vaikutusten arviointi useimmiten on sanallinen? Suomalaisessa suunnittelukulttuurissa visuaalisia ilmaisuja on perinteisesti arvostettu sanankäyttöä enemmän - kyllähän Alvarkin, siis se Aalto, tiettävästi piti kirjoittamista paperin väärinkäyttönä.

Usein vaikutusten arviointiin tuntuu olevan liian niukasti pohjamateriaalia ennen kuin suunnitelma on valmis. Mutta tässä tilanteessa Harava-kyselyjen tulokset suorastaan tyrkyttävät itseään hyötykäyttöön.

Harava Tampereella

Harava-kyselyjä on tehty Tampereella maankäytön suunnittelussa yhteensä neljässä eri hankkeessa. Näiden lisäksi kyselypalvelua on hyödynnetty myös vihersuunnittelussa ja raitiotiehankkeessa. Harava on kokemusten perusteella toiminut hyvin osallistumismahdollisuuksien lisääjänä. Karttapohjaisen verkkokyselyn kautta tavoitetaan paljon myös niitä osallisia, jotka eivät ehdi perinteisiin asukasiltoihin.

Suunnittelija ja Harava

Hakametsän hankkeessa alkuvaiheen kyselyn karttavastaukset on koostettu yhteenvetokartoiksi, joiden huomaan olevan suunnittelijalle helppoja lähestyä. Karttojen pohjalta kokonaiskuva muodostuu nopeammin kuin yksittäisiä kirjallisia palautteita läpi kahlaamalla. Karttapohjainen kysely tuottaa strukturoitua ja jäsenneltyä palautetta, joka jäsentyy teemakartoiksi esimerkiksi kirjallisia palautteita luontevammin. Kartoiksi koostetut Harava-tulokset palvelevat myös selkeinä tiedonsiirtoina projektin mahdollisissa henkilövaihdoksissa.

Yhteenveto Hakametsän alueen Harava-kyselyssä saaduista karttavastauksista.

 

Palikat vaikutusten arvioinnin

Tampereella maankäytön suunnittelussa ollaan omaksumassa käyttöön kestävän kehityksen suunnitteluohjetta, jonka pääteemat jäsentävät Hakametsän yleissuunnittelussa vaikutusten arvioinnin rungon:

Tarkastelen siis yleissuunnitelmaluonnosten ratkaisuja ja alkuvaiheessa saatua Harava-palautetta kestävän kehityksen suunnitteluohjeen kehyksessä. Harava-vastauksista löytyy asukkaiden kokemusperäistä tietoa useisiin kestävän kehityksen suunnitteluohjeen pääteemoihin liittyen mm. virkistysalueista, ympäristön turvallisuudesta ja esteettömyydestä, kaupunkikuvasta ja toiminnoista sekä eri liikennemuotojen reiteistä.

Koska kartat ovat suunnitteluprosessissa helpommin lähestyttäviä kuin sanat, painotan vaikutusten arvioinnissa teemakarttoja. Tätä tukee myös kartoille koottu Harava-palaute. Alustava vaikutusten arviointi vaikuttaa tekemistä vaille valmiilta!

Kirjoittaja työskentelee Tampereen kaupunkisuunnittelussa kaavoitusarkkitehtina, jonka työnkuvassa painottuvat täydennysrakentamisen yleissuunnitelmat.