Kuusamossa päivitetään parhaillaan vuonna
2008 vahvistettua strategista yleiskaavaa. Uudesta yleiskaavasta tulee
konkreettisempi ja ohjaavampi, ja siinä sovitetaan yhteen monet
ristiriitaisetkin maankäyttötarpeet. Kiinnostavia elementtejä Kuusamon tapauksessa
ovat intressiristiriidat ja alueen määrittelykamppailut, jotka syntyvät
suureksi osaksi ristiriitaisten maankäyttömuotojen, kuten matkailun,
metsätalouden, luonnonsuojelun ja mahdollisen kaivostoiminnan
yhteensovittamistarpeista. Kaavatyön
suurimpia keskustelunaiheita on Rukan matkailualueen läheisyydessä sijaitseva
Juomasuon alue, jonne on kartoitettu mahdollisuutta perustaa kultakaivos.
Kuusamon strategisen yleiskaavan
päivitysprosessissa toteutetaan valtakunnallisesti poikkeuksellisen laajaa
vuorovaikutusta, jotta kaava saavuttaisi sosiaalisen hyväksynnän. Osallistuvan suunnittelun näkökulmasta aihe
on huomionarvoinen, sillä Kuusamon tapauksesta kuka tahansa voi huomata, että
kaavoitukseen kantaa ottamalla ja osallistumalla pystyy vaikuttamaan isoihin
linjauksiin ja tiettyjen maankäyttömuotojen ulossulkemiseen, ja että
esimerkiksi kaivosasioista pystytään neuvottelemaan paikallisella tasolla.
Tapausta voidaan pitää merkittävänä myös laajemmin maankäytön suunnittelun
kannalta: Ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisesti estetään maankäytön keinoin
kategorisesti jonkin tietyn toimialan toiminta tietyllä alueella.
Harava
sidosryhmätilaisuuksissa
Yhtenä osallistumismuotona Kuusamossa on
käytetty sidosryhmätilaisuuksia, joissa kuuden eri toimialan ja asukkaiden
edustajat keskustelun ja karttatyöskentelyn kautta toivat esiin toimialansa
aluetarpeet, huolet ja kehitysideat. Sidosryhmät jaoteltiin niin, että
elinkeinot tulivat edustetuiksi mahdollisimman laajasti. Karttapohjina
kyselyssä oli kolme erilaista selvitysten perusteella muodostettua
rakennemallivaihtoehtoa. Niissä esitettiin erilaisiin elinkeinorakenteisiin
perustuvia tulevaisuudenkuvia Kuusamolle: "Energinen",
"Luonnollinen" ja "Elämyksellinen". Sidosryhmätyöskentelyssä
oli tarkoitus käyttää kyselypalvelu Haravaa tilaisuuksien keskustelun
raportoinnissa ja yhteenvedossa ja samalla testata, miten Harava soveltuu
yleisötilaisuuksissa käytettäväksi.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan kukin
sidosryhmä olisi valinnut joukostaan toimialan edustajan tai edustajia, jotka
konsultin ohjaamana olisivat täyttäneet sähköiseen kyselyyn ryhmän näkemykset.
Palveluun luoduille rakennemallivaihtoehdot sisältäville karttapohjille pystyi
merkitsemään toimialalle tärkeitä paikkoja vuonna 2025, alueita, joilla
esiintyy yhteensovittamistarpeita sekä logistisesti ja kaupallisesti tärkeitä
alueita.
Käytäntö kuitenkin osoitti, että Harava ei
ole kovin sopiva työkalu työpajamuotoiseen tilaisuuteen, jossa erilaisia
näkemyksiä on runsaasti. Rönsyilevän ja spontaanin keskustelun tuloksia on
hankala muotoilla strukturoituun formaattiin. Karttamerkintöjä kirjaavat
edustajat olisi ollut vaikea valita sekä koko ryhmien konsensuksia lähes
mahdoton piirtää kartalle. Sidosryhmän sisälläkin äärinäkemykset saattoivat
olla värikkäästi edustettuina. Myös suunnittelualueen laaja, 5809
neliökilometrin pinta-ala teki Harava-työskentelystä hankalaa, sillä
karttapohja oli digitaaliselta kooltaan suuri ja näytöllä vaikeasti
liikuteltavissa. Täten tilaisuuksissa nähtiin parhaaksi käyttää kommenttien jättämiseen
perinteistä tapaa, paperikarttoja ja tusseja.
Haravan vahvuudet ovat yksilöiden kokemusten
keräämisessä. Karttamerkinnöistä on suunnittelijalle eniten hyötyä, kun ne ovat
mahdollisimman tarkasti tiettyyn paikkaan kohdistettuja. Neliökilometrien, saati
koko kunnan laajuisten merkintöjen hyödyntäminen suunnittelussa on hyvin
hankalaa. Ryhmätyöskentelyn tulosten raportoimiseen Harava soveltunee, kun
ryhmän jäsenten intressit ovat keskenään hyvin samankaltaiset, ja ryhmällä on
ollut riittävästi aikaa muodostaa yhteinen näkemys tärkeimmistä kartalle
merkittävistä asioista. Merkinnöistä neuvotteleminen vie aikaa, mikä tekee
Haravan käytöstä ajallisesti rajatuissa ryhmätilaisuuksissa lähes mahdotonta.
Vaikka Kuusamossa ei päästy hyödyntämään
Haravaa, on osallistumisprosessi ollut laaja ja se on tuottanut
suunnittelijoille suuren määrän hyödyllistä tietoa, jonka perusteella
muodostettiin kesän 2015 aikana nähtävillä ollut kaavaluonnos.
Kaavaluonnoksesta jätettiin 107 muistutusta. Niiden ja edelleen jatkuvan vuorovaikutusprosessin
pohjalta työstettävä kaavaehdotus tuodaan nähtäville alkuvuonna 2016.
Kirjoittaja on
tehnyt Suomen ympäristökeskukselle selvitystä Kuusamon kaavoituksen
sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja siihen liittyvästä osallistumisprosessista
ja työstää aiheesta parhaillaan pro gradu -tutkielmaa Tampereen yliopiston
ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opintosuuntaan.
