Harava-kyselyillä kohti sähköistä asiointia ja paikkatietoisempaa Vantaata

Päivi Rapo ja Antti Kairus
 

Vantaan kaupunki, ja varsinkin kaupunkisuunnittelu, on ollut aktiivisesti mukana Haravan kehittämis- ja määrittelytyössä alusta asti. Syksyllä 2012 kaupungin tavoitteena oli osallistua Harava pilotointiin viidellä kyselyllä. Pilotoinnin aikana kyselyiden määrä kasvoi kuitenkin kymmeneen.

Mikä on muuttunut tänä aikana? Vantaan kaupunkisuunnittelu on vaihtanut paperiset asukaskyselyt sähköiseksi vuodesta 2013 lähtien, prosessit ovat tehostuneet, työläistä vaiheista on päästy eroon ja tiedon laatu on parantunut.

Kaupunki on tehnyt tähän mennessä kahdeksan erilaista kyselyä. Viimeisin julkaistiin toukokuussa ja sen aiheena on Tikkurilan jokirannan kehittäminen. Vastauksia on tullut muutamassa viikossa jo mukavasti, yli sata. Kaksi viimeistä pilottiin liittyvää kyselyä tehdään viimeistään syksyllä.

Kesällä 2013 kaupunkisuunnittelu aloitti Haravan käytön ja aiheena olivat siirtolapuutarhat. Kyselyssä kartoitettiin, ovatko ihmiset kiinnostuneita palstaviljelystä vai mökeistä, sekä mistä löytyy parhaimmat paikat siirtolapuutarhoille. Tässä vaiheessa Harava oli työkaluna vielä keskeneräinen ja pieniä teknisiä ongelmia saattoi esiintyä. Työkaluun on kehitetty myöhemmin mm. raportointiosio.

Ensimmäisiä kyselyitä oli myös kuntatekniikan keskuksen syksyllä 2013 toteuttama lapsille ja nuorille suunnattu kartoitus. Tarvetta oli selvittää lasten ja nuorten vaarallisiksi kokemia paikkoja heidän käyttämillään reiteillä, kuten esimerkiksi koulumatkoilla. Lasten vaarapaikat liikenteessä -kyselyn tavoitteena oli kohdentaa ja priorisoida kaupungin vähäiset kunnostusmäärärahat oikeisiin kohteisiin.

Martinlaakson kehityskuva -kyselyn tuloksia

Alueiden kehittämiseen liittyviä kyselyitä järjestettiin vuoden 2014 aikana Martinlaaksossa ja Länsimäessä. Martinlaakson kehityskuva -kyselyssä tutkittiin mm. keskusta-alueen kehittämistä, alueen imagoa, täydennysrakentamisen alueita, maisemaa, liikenneasioita ja palveluita. Kehityskuvan kommentointi kohdistettiin martinlaaksolaisille asukkaille, yrittäjille, alueella asioiville ja siellä työskenteleville. Länsimäen karttakysymyksissä puolestaan oli tarkoitus kartoittaa alueen sosiaalisesti tärkeitä paikkoja kuten paikkoja, joissa ihmiset tapaavat ystäviään, paikkoja, jotka ovat tunnelmaltaan mukavia, omia onnen paikkoja, sekä ihmisten kokemia pelon paikkoja ja liikenteellisesti vaarallisia kohteita. Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia onnistuneen tiedottamisen ansiosta. Asukkaille jaettiin mm. tiedotteita kotiin, joissa oli tietoa hankkeesta ja kyselystä.

Länsimäen asukkaat ovat merkanneet heille sosiaalisesti tärkeitä paikkoja

Sivistystoimi laati koulun sijoittumista koskevan kyselyn keväällä 2014 kouluverkon suunnittelua varten. Ylästön koulukyselyssä Ylästön lasten vanhemmilta kysyttiin mielipiteitä, missä koulussa tulevaisuudessa ylästöläiset yläkouluikäiset haluavat käydä. Kyselyn osoitetta jaettiin mm. oppilaiden vanhemmille koulun Wilma-järjestelmän kautta, minkä ansiosta kysely kohdentui juuri oikealle ryhmälle ja vastausprosentti oli kiitettävä.

Asukkaat ovat merkanneet missä koulussa tulevaisuuden yläkouluikäiset haluavat käydä

Vantaan kaupungin ympäristökeskus on halunnut kartoittaa asukkaille suunnatulla kyselyllä tiettyjen vieraslajien, kuten jättipalsamin, jättiputken, espanjansiruetanan ja villikanin esiintymiä Vantaalla. Kysely vieraslajihavainnoista toteutettiin kahtena peräkkäisenä kesänä, vuonna 2013 ja hieman muunneltuna uudelleen vuonna 2014.

Kyselyillä saatuja tuloksia on hyödynnetty eri tavoin riippuen kyselyn luonteesta ja tarkoituksesta. Konkreettisimmin tuloksia on hyödynnetty vieraslajien kitkentätalkoissa kesällä 2014, jolloin Vantaan kaupungin ympäristökeskus organisoi myös kuntalaiset mukaan kitkemään jättipalsameita Myyrmäessä ja Hakunilassa. Haravan hyötynä on ollut itse kysely- ja inventointiprosessin nopeutuminen, kun manuaalisista tallennusvaiheista on päästy eroon. Tiedon laatu, varsinkin sijaintitarkkuus, on myös parantunut, kun tallennusprosessista on merkintöjen sijainnin ja kommenttien tulkintavaihe muuttunut sähköiseen muotoon.

Piloteista saatujen kokemusten yhteydessä on useasti todettu, että kyselyiden oikeanlainen ja oikeaan aikaan tapahtuva tiedottaminen on erittäin tärkeää. Yhtenä tavoitteenamme olikin panostaa laajaan ja monipuoliseen tiedottamiseen aiheesta. Eri tiedotuskanavina ovat olleet mm. tiedotteet kotiin, ulkomainokset, mainostaminen kaupungin Internetsivuilla ja sosiaalisessa mediassa, sekä koulujen Wilma-järjestelmässä. Parhaiten on toiminut Wilmassa ja  Facebookissa mainostaminen sekä kotiin jaetut tiedotteet. Vastaajien määrä on vaihdellut alun muutamasta kymmenestä viimeisimpien kyselyiden useaan sataan vastaajaan. Kyselyiden mainostamiseen voisimme panostaa tulevaisuudessa entistäkin enemmän, koska suuret vastaajamäärät kertovat vallitsevan mielipiteen paremmin ja näin aineistoa voidaan hyödyntää laajemmin.

Alkuaikojen kangertelujen jälkeen sovellusta on ollut helppo tarjota työkaluksi pienellä opastuksella. Saatu palaute niin kyselyjen laatijoilta, kuin niihin vastanneilta on ollut pääosin positiivista. Muutamia palautteita tuli aluksi käyttöliittymän toimintojen epäselvyydestä ja liian hitaasta kartan latautumisesta.

Haastavimpia asioita ovat kysymysten muotoilu ymmärrettävään muotoon, kyselyn kanssa oleellisimpien asioiden pohtiminen, sekä kyselyn rakentaminen niin, että aineistosta on helppo visualisoida ja luokitella vastaukset. Nämä eivät kuitenkaan johdu Haravan toiminnallisuuksista vaan kyselyn laatijoiden tavasta käyttää kyseistä kyselytyökalua. Jatkossa tavoitteena voisikin olla kehittää kaupungin sisäisiä toimintatapoja sekä laatia ohjeistusta kyselyiden suunnittelijoille ja toteuttajille.

Haravalla toteutetut karttapohjaiset kyselyt ja inventoinnit ovat olleet antoisa kokemus ja samalla olemme ottaneet askeleita kohti sähköistä asiointia ja uudenlaisten osallisuuteen liittyvien työkalujen käyttöönottoa. Seuraavaksi tavoitteenamme on lisätä kyselyiden käyttöä yleisesti kaupungin kaikilla toimialoilla sekä käyttää Haravan ominaisuuksia monipuolisemmin. Ympäristöministeriön tarjoama pilotointimahdollisuus päättyy vuoden 2015 lopussa. On ollut positiivista huomata, että maankäytön toimialan lisäksi myös muut kaupungin toimialat ovat innostuneet käyttämään Haravaa. Innolla odotamme mitä tulevaisuus tuo.

Kirjoittajat työskentelevät Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelun tietopalveluyksikössä.