Voimakkaasta
kaupungistumisesta huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – luonto on meille
edelleen tärkeä ja tietyt luontokohteet erityisen merkityksellisiä. Läheisessä
puistossa on kiva viettää kesäiltaa ystävien kanssa, hieman kauempana
sijaitsevassa metsässä voimme hiihtää ja lenkkeillä, uimarannalla voimme
pulahtaa hetkeksi suojaan helteeltä ja ihailla maisemia. Urbaanissakin
ympäristössä hyödymme luonnosta usein eri tavoin, ja tietyt paikat ovat meille
tärkeämpiä kuin toiset. Maankäytön suunnittelun kannalta on tärkeää tietää,
mitkä ovat näitä tärkeitä paikkoja, joihin ihmiset liittävät merkityksiä niin
henkilökohtaisesti kuin kollektiivisestikin.
Uudenmaan
4. vaihemaakuntakaavan valmistelutyön yhteydessä toteutettiin Suomen
ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton yhteistyöhanke (EkoUuma – Uudenmaan
viherrakenne ja ekosysteemipalvelut), jonka loppuraportti on luettavissa
täällä. Osana EkoUuma-hanketta laadittiin kesällä 2014 myös Harava-kysely,
jolla kerättiin tietoa Uudenmaan viherrakenteen kohteista, jotka ovat
asukkaille erityisen tärkeitä ja maakunnallisesti merkittäviä. Pienialaisemmat
ja paikalliset suunnittelukysymykset ratkaistaan kuntien yleis- ja
asemakaavoituksessa. Kysely oli avoin kaikille uusmaalaisille ja siihen
vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen tilastollisen otannan sijasta, joten
vastaajajoukon ei voida olettaa edustavan koko Uudenmaan väestöä. Kyselyn
vastausaineisto tarjoaa kuitenkin arvokasta paikkaan sidottua lisätietoa, jota
voidaan hyödyntää maakunnan viherrakenteen suunnittelussa.
Kyselyssä
merkittyjen kohteiden ei tarvinnut olla täysin koskematonta luontoa, vaan myös
ihmisen kädenjälki sai näkyä niissä. Kohteita sai merkitä vapaasti
Uudeltamaalta seuraavista teemoista:
- Hyvä virkistyskohde
tai -reitti
- Hyvä kohde luonnosta oppimiseen
- Erityisen
luonnonkaunis paikka tai hyvä näköalapaikka luonnonkauniiseen maisemaan
- Historia ja
kulttuuriperintö osana luonnonympäristöä ja maisemaa
- Taiteellisesti
innoittava paikka
- Alueelle symbolinen
eli tunnuskuvallinen kohde
- Paikka, jossa voi
tuntea yhteenkuuluvuutta ympäristöönsä
- Rentouttava tai
elvyttävä paikka
- Paikka, jossa voi
kokea pyhyyden läsnäoloa
- Kohde, jonka
olemassaolo on arvokasta ja joka pitää säilyttää perintönä myös tuleville
sukupolville
Kyselyn
teemat ovat vahvasti kokemuksellisia ja subjektiivisia, mikä on pidettävä
mielessä tuloksia tulkittaessa. Vastausaineistosta löytyi kuitenkin selviä
keskittymiä, joihin tuli merkintöjä useista eri teemoista. Juuri tällaiset
monitoiminnalliset tai hyvin monille ihmisille tärkeät kohteet ovat
mielenkiintoisia niin suunnittelun kuin tutkimuksenkin kannalta.
Vastauskeskittymien voidaan tulkita edustavan kohteita, jotka ovat
kollektiivisesti merkittäviä alueen asukkaille. Kun tärkeät alueet saadaan
tällä tavoin näkyviksi, on ne helpompi ottaa huomioon myös päätöksenteossa,
jossa aineettomat hyödyt jäävät usein taka-alalle. Harava-kyselyn tulosten
avulla ihmisten kokemuksia ja arvostuksia voidaan käsitellä edes jollakin
tavalla yhdessä esimerkiksi taloudellisten tekijöiden kanssa.
Kokemuksellisen
tiedon keräämisen lisäksi tämän kyselyn toinen tehtävä oli testata sitä, kuinka
hyvin näitä aineettomia ja kokemuksellisia luonnon tarjoamia hyötyjä voidaan
tutkia verkkokyselyn keinoin. Osa kysytyistä teemoista on ilmiselviä ja
helppotajuisia, osa taas abstrakteja ja käsitteellisesti vaikeampia mieltää.
Tuloksia ja kyselyn palautetta läpikäydessä kävi ilmi, että monet vastaajat
kokivat myös nuo vaikeasti hahmotettavat näkökulmat tärkeiksi: ”Hienoa, että
kerrankin kysytään mielipidettä niiltä, jotka eivät osaa ja jaksa vaikuttaa
kuntien kaavasotkuihin kauniiden luontopaikkojen säilymisen puolesta. Tällaista
lisää!” ”Kaupunkimaisen elämän ja vaativan työtahdin vastapainona luonnolla on
valtava merkitys ihmisen hyvinvoinnille!” Toisten mielestä taas kysely oli
sisällöltään liian laaja ja abstrakti: ”Vähän liikaa noita
fiilistelyvaihtoehtoja.” ”Aivan liikaa vaihtoehtoja ja yksityiskohtia.”
Kyselyn
pistemerkintöjen sijaintia ja keskittymiä tarkasteltiin yhdessä myös muiden
paikkatietoanalyysien tuloksien kanssa. Oheisessa kuvassa pistekeskittymät on
esitetty kulttuuristen ekosysteemipalveluiden tarjontaa kuvaavan
GreenFrame-analyysin tuloskarttaa vasten. Kulttuurisilla ekosysteemipalveluilla
tarkoitetaan luonnon tarjoamia aineettomia kokemuksellisia hyötyjä – eli juuri
tämän Harava-kyselyn teemoja. Mitä tummempi harmaan sävy taustakartassa on,
sitä paremmat edellytykset alueella on virkistykseen, maisemien ihailuun,
luonnosta oppimiseen, rentoutumiseen jne. Pelkkiä viherrakenteen tarjoamia mahdollisuuksia
tutkimalla voi jäädä huomaamatta sellaisia kohteita, jotka esimerkiksi
vaatimattomammasta laadusta tai hyvin pienestä koosta huolimatta ovat ihmisille
hyvin tärkeitä.
Maankäytön
suunnittelussa on tietysti huomioitava useita muitakin näkökulmia ja
realiteetteja. Toimiva viherrakenne on osa toimivaa yhdyskuntarakennetta, jossa
kokonaisvaltaisella ja riittävään tietopohjaan perustuvalla suunnittelulla
pyritään kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Maankäytön
suunnittelu on kilpailevien intressien temmellyskenttä, jossa vaakakupissa
painavat useat eri asiat. Tiiviillä ja tehokkaalla yhdyskuntarakenteella
voidaan edistää taloudellisen toiminnan edellytyksiä kaupungeissa ja vähentää
erityisesti työ- ja asiointimatkoista aiheutuvia liikenteen päästöjä. On
muistettava kuitenkin huolehtia myös siitä, ettei esimerkiksi vapaa-ajan
liikkumistarve kasvaisi kohtuuttomasti sen seurauksena, että oma lähiympäristö
ei ole viihtyisä tai tarjoa mahdollisuutta lähivirkistykseen. Maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisesti edellä mainittujen tarkoituksenmukaisten ratkaisujen
etsimisen tulee olla vuorovaikutteista. Tällöin on paikallaan kysyä asukkailta:
millä elinympäristösi kohteilla on sinulle erityistä merkitystä?
Kirjoittajat
ovat Suomen ympäristökeskuksen tutkijoita. Pekka Itkonen on erikoistunut
paikkatietomenetelmien kehittämiseen ja käyttöön maankäytön suunnittelua
tukevassa tutkimustyössä. Leena Kopperoinen tutkii kestävän maankäytön
suunnittelun tapoja erityisesti viherrakenteen ja ekosysteemipalveluiden
näkökulmasta ja kehittää paikkatietopohjaisia menetelmiä suunnittelun tueksi.
Lisätietoa
Uudenmaan viherrakenteen arvioinnista:
Kopperoinen,
L., Itkonen, P., Viinikka, A., Olazabal, E. & Heikinheimo, V. (2015).
Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut - EkoUuma-hankkeen loppuraportti.
Uudenmaan liiton julkaisuja C 76 - 2015, 104 s.
Itkonen,
P., Kopperoinen, L., Viinikka, A., Olazábal, E. & Heikinheimo, V. (2015).
Case: Mapping green infrastructure and ecosystem services in the
Helsinki-Uusimaa Region. In: Jäppinen, J.-P. & Heliölä, J. (eds.), Towards
a sustainable and genuinely green economy. The value and social significance of
ecosystem services in Finland (TEEB for Finland). Synthesis and roadmap. The
Finnish Environment 1en/2015. The Finnish Ministry of Environment, Helsinki. p.
46–58.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti