keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Käytettävyys ja saatavuus avaimina tiedon hyödyntämiseen - RASTI-seminaarin antia


Mirva Talusén

Mikä merkitys on vuorovaikutuksella tiedontuottajien ja käyttäjien välillä? Miten kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää paremmin? Muun muassa näitä perustavanlaatuisia kysymyksiä puitiin aktiivisesti Suomen ympäristökeskuksessa tiistaina 23.9. Rakennetun ympäristön ja asumisen tietoaineistojen RASTI-seminaarissa.  ”Tiedon hyödyntäminen kestävyyden saavuttamiseksi on suuri haaste, jota meidän on oltava ratkaisemassa”, totesi tilaisuuden avannut SYKEn tutkimusjohtaja Per Mickwitz.

Konkreettisia ratkaisuja tiedon hyödyntämisen edistämiseen tarjoavat esimerkiksi elinympäristön tietopalvelut Harava ja Liiteri, joista seminaarissa keskusteltiin useaan otteeseen. ”Liiterin toimiessa porttina rakennetun ympäristön tietopalveluiden maailmaan nopeutuu uusien menetelmien ja aineistojen käyttöönotto jopa useilla vuosilla”, arvioi esityksessään ryhmäpäällikkö Kari Oinonen Suomen ympäristökeskuksesta. Liiteri on omiaan edistämään tietojen hyödyntämistä, sillä kaikki sen tarjoamat tiedot ovat keskenään yhdisteltävissä ja saatavilla on eri käyttäjäryhmille muotoiltuja palvelupaketteja, joista relevantit tiedot löytyvät helposti. Siten kynnys tietoon tarttumiseksi madaltuu.


Liiterin proto-version tutkailu herätti ajatuksia auditorion lämpiössä.

Kansalaisten tuottaman tiedon roolista suhteessa viranomaistietoon heräsi innokasta keskustelua. Kyselypalvelu Haravalla kerätty kansalaistieto saadaan Liiteriin talteen, mutta kuinka se integroitaisiin käyttöön muun datan rinnalle? Miten varmistetaan, etteivät kansalaishavainnot jää erilliseksi kokonaisuudekseen, vaan ne vaikuttaisivat myös viranomaistietoon? Ratkaisun pohtiminen tälle haasteelle lienee edessä Liiterin vakiinnuttaessa paikkansa käyttäjien sydämissä.


Jouko Järnefelt esitteli paljon materiaalia, jota on Tampereen keskustan osayleiskaavan Harava-kyselystä työstetty.

Tiedonkeruun ohella Haravaa on hyödynnetty toisellakin tapaa: aineistojen päivitystarkoituksissa. Tästä esimerkkinä kuultiin RASTI-seminaarissa kokemuksia Porot-hankkeen niin sanotusta Poro-Haravasta, joka toimii kyselyn tavoin, mutta tarkoituksena on, että paliskunnista voidaan helposti päivittää uusinta tietoa esimerkiksi porokämpistä tai laidunaidoista. ”Koko ajan kannattaa kiinnittää huomiota myös aineistojen keräämiseen ja jalostamiseen erilaisia käyttäjiä paremmin palveleviksi.  Toivon, että koko ajan syntyisi oivalluksia tietoaineistojen kokoamisen, jalostamisen ja hyödyntämisen parantamiseksi. RASTI- tilaisuudet ovat tärkeitä eri toimijoiden saattamiseksi yhteen ja ideoiden synnyttämiseksi,” huomautti seminaarin toinen puheenjohtaja, SYKEn palvelujohtaja Harri Juvonen. Poro-Haravaa esitellyt SYKEn vanhempi tutkija Panu Kontio kannustikin kuulijoita testaamaan Poro-Haravaa seminaarin tauoilla ja ideoimaan millaisten aineistojen päivitykseen sama menetelmä sopisi.


Porot-hankkeesta kuuleminen villitsi yleisön.

Kommenttipuheenvuorossaan Sipoon kunnan yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama kertoi oman vastauksensa kysymykseen, mitä hyötyä on tiedon jatkuvasta keräämisestä ja ponnistuksista vuorovaikutuksen eteen. Sipoon tapauksessa hyviä tuloksia on syntynyt, kun on ryhdytty rohkeasti luomaan vuorovaikutteista päätöksentekokulttuuria. Koska kokeilussa on ollut kunnalle uudenlaisia toimintatapoja, ovat asukkaat suhtautuneet avoimin ja innokkain mielin kunnan aloitteisiin vuorovaikutuksen viemisestä uudelle tasolle. Epäluuloa siitä, että ”ei kukaan kuitenkaan kuuntele” ei asukkaiden parissa ole siksi esiintynyt.

Yhteinen lopputulema seminaarin keskustelussa olikin, että tietojen hyödyt syntyvät silloin, kun ne luovat vuorovaikutusta. ”Maankäyttöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyvien tietoaineistojen käytettävyyden ja saatavuuden parantamisella on lukuisia hyötyjä”, korosti Harri Juvonen.  ”Keskeisin on ehkä se, että yksityiset kansalaiset, yhteisöt sekä julkiset ja yksityiset toimijat voivat hyödyntää samaa tietoa. Tämä luo edellytyksiä aidosti vuorovaikutteiselle päätöksenteolle.”

Kirjoittaja työskentelee tutkimussihteerinä Suomen ympäristökeskuksessa.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Kokemusperäisen tiedon Haravointi


Kari Stenlund

Karttapohjaista Harava-kyselypalvelua käytettiin kaupunkikeskustan kehityssuunnitelmaluonnoksen laadinnassa Huittisissa kesällä 2013. Haravalla kerättiin kokemusperäistä tietoa kaupungin asukkailta ja yrittäjiltä, ja kysely oli osa monivaiheista vuorovaikutteista kaupunkikeskustan suunnitteluprosessia.

Huittisten keskustan kehittämistyö alkoi tammikuussa 2013 keskustelutilaisuudella, johon oli kutsuttu eri suunnittelutoimistoja sekä paikallisia asukkaita, yrittäjiä ja toimijoita. Keskustelutilaisuus toimi pohjana ideakilpailulle, jossa suunnittelutoimistot kehittivät suunnitelmia kaupungin keskustassa sijaitsevalle Risto Rytin kadulle. Kuudesta ehdotuksesta kilpailun voittajaksi selviytyi Veden välke –niminen työ, jonka nimimerkin takaa paljastui Airix Ympäristö Oy:n suunnittelutyöryhmä.

Suunnittelualue Huittisten keskustassa.

Huittisten keskustan kehittämissuunnitelmassa käytiin heti alusta asti vuoropuhelua keskustan käyttäjäkunnan kanssa ottamalla kaupunkilaiset mukaan ideoimaan kaupunkitilaa, joka on aina moniääninen, monimuotoinen ja kirjava sekoitus toisiinsa sekoittuvia toimintoja, tiloja ja tunnelmia.  Parhaat ideat löytyvät aina paikallisilta, jotka kaupunki tilaa aktiivisesti käyttävät. Kaupunkilaiset pääsivät osallistumaan suunnitteluun jo keväällä 2013, kun saivat kommentoida ja arvostella ideakilpailuun osallistuneita kilpailutöitä. Kilpailun ratkettua Airix Ympäristö Oy:n työryhmä avasi hanketta koskevan projektisivun verkkoon.

Huittisten kaupunki ja Airix Ympäristö Oy laativat osana kehityssuunnitelmaa Harava-kyselyn, joka pidettiin auki kesäkuusta elokuuhun puoliväliin.  Kyselyssä kerättiin tietoa asukkaiden ja keskustan toimijoiden ajatuksista suunnittelualuetta koskien.  Kesällä kaupungin päättäjät kutsuttiin mukaan kaupunkikävelylle, jossa arvioitiin ideasuunnitelman kohteena olevaa keskusta-aluetta.

Elokuussa pidettiin sekä asukasilta että yrittäjäilta, jossa esiteltiin alustavia suunnitelmia. Saadun palautteen pohjalta suunnitelmaa kehitettiin eteenpäin ns. idealuonnoksiksi. Vuorovaikutteista suunnittelua jatkettiin esittelemällä ideasuunnitelmat liikenteen ja yleissuunnitelman osalta seuraavassa yleisötilaisuudessa, jonne kutsuttiin yhtä aikaa yrittäjiä, asukkaita sekä muita keskusta-alueen toimijoita. Suunnittelijoiden ja kaupungin yhteistyö huipentui valtuustoseminaariin ja materiaalin palautukseen marraskuussa 2013.

Haravalla lisää vuorovaikutteisuutta

Kesäkuussa 2013 avattiin siis Harava-kysely, jossa halukkaat saattoivat käydä kommentoimassa ja osoittamassa kartalle keskusta-alueen ongelmakohtia ja haasteita sekä toimivia ja arvokkaiksi tai viihtyisiksi koettuja paikkoja.  Myös kehitysehdotuksia toivottiin. Kyselyä mainostettiin kaupungin verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä, jaettavin mainoksin eri tilaisuuksissa sekä paikallisradiossa. Kaikkien kyselyyn yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin palkintoja. Vastaajia kyselyyn saatiin hiukan alle 600 eli noin 5 % kaupungin asukasluvusta.
Harava-kyselyssä oli esitetty teemallinen jako, joka sisälsi muun muassa kaupunkikuvan
ja viihtyisyyden, elinkeinoelämän sekä liikenteen osa-alueet. Kysely tuotti monipuolisesti tietoa suunnittelualueen kehitettävistä paikoista.  Arvokasta kokemuksellista tietoa saatiin muun muassa liikennejärjestelyistä, liikenneturvallisuudesta sekä kaupunkikuvaltaan heikoista kohdista. Toisaalta kyselyssä ilmeni myös kaupunkitilaan jo sisältyviä arvoja koskien katutiloja sekä virkistysalueita. Pääsääntöisesti kaikki Harava-kyselyssä saatu palaute oli kehittämismyönteistä: suunnittelun avulla toivottiin muun muassa ratkaistavan liikenteen ongelmakohtia ja tuotavan paremmin esiin kaupunkitilan arvoja.

Harava-kyselyn tuloksia.

Harava-kyselyssä saatujen tietojen pohjalta idealuonnoksia kehitettiin eteenpäin teemoittain. Liikennettä, toimintoja, kaupunkikuvaa ja virkistysalueita koskevia idealuonnoksia esiteltiin seuraavaksi asukas- ja yrittäjätilaisuuksissa. Vahvasti vuorovaikutukseen pyrkivissä tilaisuuksissa käytiin avointa keskustelua esitettyjen suunnitelma- sekä lähdemateriaalin pohjalta ja työskenneltiin konkreettisesti erilaisten teemakarttojen äärellä. Suulliset ja kartoille piirretyt kommentit otettiin talteen ja ne olivat aktiivisesti käytössä eri suunnittelijoiden työskentelyssä. Paikallinen media oli myös mukana aktiivisesti ja suunnittelun vaiheista, tavoitteista sekä osallistumismahdollisuuksista kirjoitettiin paikallislehdissä läpi koko suunnittelutyön.

Yhteenveto Haravan käytöstä

Palvelu oli helppo ottaa käyttöön, vaikka internetpohjaisesta kokemusperäisen tiedon keräyksestä ei ollut sillä hetkellä aikaisempaa kokemusta. Joiltakin osin Harava-palvelu oli myös keskeneräinen kesällä 2013 (mm. raportit olivat puutteellisia), mikä on toki ymmärrettävää, kun oli kyse järjestelmän pilottivaiheesta.  Järjestelmän toimittajan tuki toimi moitteettomasti, ja he tekivät tarvittavia korjauksia sitä mukaan, kun se oli mahdollista kehitysvaiheessa.

Harava-palvelulla sai tehtyä helposti monimutkaisia ja vaihtelevia kyselyjä. Ongelmaksi tulee kuitenkin helposti kyselyjen kompleksisuus. Vastaaminen kestää pitkään, ja kyselyistä tulee helposti liian monimutkaisia. Varsinkin pelkästään paikkaan perustuvat kyselyt ovat joillekin vastaajille ongelmallisia. Yleisöpalautteen perusteella osa vastaajista piti kyselyjä helppoina, mutta osalle mm. viiva ja aluetietojen merkitsemistä karttaan oli liian vaikeaa. Vastaajien haasteena oli useimmiten se, että ei osattu tehdä viivojen lopetusta tuplaklikkaamalla eikä ymmärretty sulkeutuvien alueiden logiikkaa. Tämän takia monelta jäi kyselyyn vastaaminen kesken ja näin suunnittelijalle hyödyllistä aineistoa jäi saamatta.

Kaikesta huolimatta Harava-palvelu tulee melko varmuudella olemaan työkaluvalikoimassamme jatkossakin.

Kirjoittaja työskentelee Huittisten kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa maankäyttöpäällikkönä.