Kaupan asioinnista mittakaava-asia

Sanna Jokela ja Mari Malmari

Varsinais-Suomessa toteutettiin vuonna 2013 palveluverkkoselvitys, jonka tarkoituksena oli antaa suuntaviivoja kaupan palveluiden sijainnille tulevaisuudessa. Tiedon saaminen esille on tärkeää maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Kannattaako varata liiketoiminnalle tilaa, jos asiakkaiden asiointitottumukset ovat toisaalla? Ja toisaalta mitä pitäisi tehdä, jotta heikosti käytössä oleva alue saataisiin paremmin hyötykäyttöön ja saavutettavuus paranisi?

Kesällä 2013 Harava-palvelun avulla haluttiin testata karttapohjaisen kyselyn toimintaa ja kerätä samalla tietoa maakunnan asukkaiden liikkumisesta palveluverkkoselvityksen tueksi. Kysely toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. Osa kysymyksistä oli samoja kuin kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella aiemmin toteutetuissa kuluttajatutkimuksissa (Mylly ja KUMU2011). Koska Harava-kyselyllä haettiin kokemuksia, oli kysely testi niin vastaajille kuin kyselyn tekijöillekin. Tässä kirjoituksessa pohdimme, mitä voisi tehdä seuraavalla kerralla paremmin.

Vastaajat saivat palvelun avulla merkitä kartalle kotipaikkansa, työ- tai opiskelupaikkansa, päivittäistavarakaupat, joissa asioivat, sekä muita käyttämiään palveluita. Uudenlainen kyselyformaatti oli kuitenkin selkeästi haastava vastaajille. Vaikeuksia aiheutti kartalle piirtäminen, lähentäminen kartalla ja mittakaavan ymmärtäminen, vaikka näihin toimintoihin annettiin ohjeet jo heti kyselyn ensimmäisellä sivulla. Osa jätti kyselyn kokonaan kesken. Kyselyn avasi 955 kävijää, joista lopulta 167 ei vastannut ollenkaan kyselyyn, ja vain alle 200 kertoi kotinsa sijainnin.

Ilman vastaajien kotien sijainteja maakunnan asukkaiden liikkumisen tarkastelu oli käytännössä mahdotonta, sillä suurin osa liikkumisesta tapahtuu kodin ja jonkin muun paikan välillä. Kotipaikan kysyminen voi olla asia, joka pelottaa tai sen merkitseminen kartalle voidaan kokea uhkana yksityisyydelle. Tämän takia vastaajille annettiin mahdollisuus merkitä tarkan paikan sijaan kotiaan lähinnä oleva kadunkulma tai risteys. Osa vastaajista oli epävarma olemassa olevien palveluiden oikeasta sijainnista, ja osa taas oli klikkaillut innoissaan useita pisteitä päällekkäin samaan kohtaan.

Oman haasteensa aiheuttivat mittakaava ja kartalla liikkuminen.  Koska kysely oli osoitettu kaikille varsinaissuomalaisille, asetettiin karttanäkymään oletukseksi koko maakunta. Kodin, lähikaupan ja muiden paikkojen merkitseminen tarkasti edellytti kuitenkin kartan lähentämistä, mikä oli osalle vastaajista vaikeaa.  Tottuneemmat kartan käyttäjät puolestaan ärsyyntyivät siitä, että seuraavaan kysymykseen siirryttäessä kartta palasi alkunäkymään koko maakunnasta, ja zoomailun sai tehdä joka kerta uudestaan.

Analyysivaiheessa ongelmia aiheutti se, ettei ollut tiedossa, millä mittakaavalla vastaaja on vastauksensa antanut. Karttakyselyiden käytössä pitäisikin aina ottaa huomioon mittakaava ja millä tasolla vastauksia halutaan. Parhaiten mittakaavan ja kartan lähentämisen/loitontamisen aiheuttamilta ongelmilta vältytään, jos karttanäkymän mittakaava lukitaan sille tasolle, jolla vastauksia halutaan, eikä vastaajille anneta mahdollisuutta sitä muuttaa. Karttakysely onkin parhaimmillaan pienen vastaajien lähiympäristön alueen tarkastelussa, kun taas maakunnalliseen kyselyyn tarvittaisiin yleisempiä kysymyksiä.

Karttapohjainen kyselytyökalu antaa vastaajille mahdollisuuden kertoa heille tärkeitä kohteita ja tietoja. Samaan tapaan kuin perinteisissä sähköisissä kyselyissä avoimiin tekstikenttiin saatetaan kirjoittaa mitä vain, myös kartalle saatetaan merkitä asioita, joita ei ole kysytty. Yksi kyselymme kysymyksistä oli, mitä palveluita asuinalueeltasi puuttuu. Tähän kysymykseen vastauksena annettuja pisteitä löytyi rykelmä käytöstä poistetun Kakolan vankilan päältä.

Eräiden vastaajien suunnittelemia uusia toimintoja Kakolan vankilaan.

Tarkempi tarkastelu osoitti, että pisteet ovat kahden vastaajan merkitsemiä. Kun kyselyn laatijat odottivat tähän kysymykseen vastauksiksi lähinnä posteja, pankkeja ja pankkiautomaatteja, nämä kaksi vastaajaa olivat tehneet omia suunnitelmiaan vanhan vankilan uusiokäytöstä. Kuvasta nähdään kuinka huolellisesti nämä pisteet on sijoitettu. Kuva onkin omiaan havainnollistamaan, miten loistavasti karttapohjainen kyselytyökalu voi toimia, jos halutaan tietää asukkaiden omaan asuinalueeseen liittyvistä toiveista ja ideoista.

Kyselyssä kartoitettiin myös itse kyselyn onnistumista. Vastaajista 25 % koki, että vastaaminen oli hauskaa; näillä vastaajilla oli todennäköisesti keskimääräistä enemmän valmiuksia ja kokemusta karttapalveluiden käytössä.  Kyselyn vastauksista ja vastausten puuttumisesta kävi ilmi, että vastaajilta odotettiin liikoja niin karttakyselyn vastaamisessa kuin asiointitottumuksien jakamisessa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, miten ihmiset määrittelevät tiettyjä alueita, ja karttapohjainen kysely on tähän lähes ainoa keino.  Esimerkiksi se, miten rajataan Turun keskusta tai oma asuinalue saattaa vaihdella hyvinkin paljon vastaajasta toiseen: yhden mielestä oma asuinalue on oma kortteli, toisen kaupungin osa ja kolmannen mielestä koko kunta. Omaa asuinaluettakin kysyttiin, mutta alueen piirtäminen kartalle osoittautui liian vaikeaksi.  Kehittämisen varaa palveluissa, niiden helppokäyttöisyydessä, ja meissä vastaajissakin on. Onneksi kouluopetuksessa paikkatietojen ja karttapalveluiden käyttö on yleistynyt, ja osaavia kansalaisia on tulossa eri palveluiden käyttäjiksi.

Sanna Jokela toimii Lounaispaikan paikkatietoyhteistyön koordinaattorina.
Mari Malmari on tohtorikoulutettava Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Tuusulalaiset ovat kiinnostuneita kehittämään kuntaansa

Tuuli Karjalainen ja Annalena Saarikivi

Tuusulassa aktivoitiin kuntalaiset esittämään ideoitaan kunnan kehittämiseksi. Haravan pilottivaiheessa viime keväänä toteutettu asukaskysely liittyi kunnan strategiatyöhön. Kyselyn vastauksia hyödynnetään strategian toteuttamisessa valtuustokaudella 2013–2017.

Vastauksia saatiin reilussa viikossa yli 400. Niissä tuotiin esiin hyviä näkökulmia kunnan palvelujen ja asuinalueiden kehittämiseksi. Eniten vastauksia saatiin liikennejärjestelyihin liittyen. Aiemmilla strategiakierroksilla kuntalaisia ei ole pystytty kuulemaan näin laajasti, ja kyselyn antia pidettiin hyvänä.

Tuusulan houkuttelevimpia asuinpaikkoja kartalla.

Harava-kyselyn osa-alueet olivat asuminen, palvelujen kehittäminen, talouden kehittäminen, elinkeinoelämä, maankäytön suunnittelu ja liikenne. Asumisen osiossa pyydettiin kuntalaisia muun muassa nimeämään kunnan houkuttelevin asuinalue, joka on kyselyn perusteella Kirkkotien ympäristössä, Tuusulanjärven etelärannan tuntumassa.

Talouden ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen tärkeää

Kunnan talouden tasapainottamiseksi kuntalaiset toivoivat yhteistyötä sekä palvelusektoreiden välillä että naapurikuntien kanssa. Näin toivottiin saavutettavan tehokkuutta ja monipuolisempia palveluita.

Kuntalaiset esittivät hyviä mielipiteitä siitä, miten Tuusulaa kehitettäisiin entistä paremmaksi ympäristöksi nykyisille ja uusille yrityksille. Avaimia tähän ovat vastaajien mielestä monipuolinen väestörakenne ja kuntaan päin suuntautuva muuttoliike eli tarpeeksi laaja asiakaspohja, keskustojen kehittäminen ja kaupallisten palvelujen suunnitelmallinen keskittäminen.  Houkuttelevaa ympäristöä luotaisiin myös yhdistämällä erilaisia, toisiaan täydentäviä yritystoimintoja saman katon alle ja turvaamalla hyvät liikenneyhteydet.

Maankäytöltä ja liikennesuunnittelulta odotetaan paljon

Maankäytön suunnittelun osiossa kyselyyn vastanneet kuntalaiset toivovat tiivistä, viihtyisää keskustaa, joka on siististi hoidettu ja puistoalueilla ja liikuntareiteillä kevennetty. Keskusta-alueiden kehittämiseltä toivottiin vetovoimaisuuden lisäämistä ja toimivuutta myös pitkällä aikavälillä. Paras kaavoitus olisi vastanneiden mielestä keskuksia täydentävää, ja uudet asuinalueet rakentuisivat keskusten yhteyteen. Teollisuus- ja logistiikkayritysten paras sijoittelupaikka olisi tulosten mukaan selvästi erilleen asutuksesta, valtaväylien lähettyville.

Liikennejärjestelmän kehittämisehdotuksia tuli kyselyssä eniten. Kokonaisuudessaan julkisen liikenteen vuorojen lisääminen sekä raide, että linja-autoliikenteessä oli vastanneiden kehittämislistalla. Yhteistyötä HSL:n kanssa voitaisiin kehittää. Toisaalta toivottiin lisää teitä ja teiden levennyksiä asukasmäärän kasvaessa. Kunnan runsas työpaikkaomavaraisuus ja etätyöntekomahdollisuuksien kasvattaminen vähentäisivät runsasta työmatkaliikennettä. Pyöräteiden kehittämistä ehdotettiin, samoin kuin oman auton käytön vähentämismahdollisuuksia, joista syöttöliikenteen lisääminen raideliikenteeseen esim. kehäradalle oli yksi ehdotettu vaihtoehto.

Harava koettiin Tuusulassa tarpeelliseksi työkaluksi ja soveltui Tuusulan asukaskyselyn välineeksi hyvin, vaikka palvelu olikin vielä pilottivaiheessa kyselyn ajankohtana. Seuraava kysely tehtiin toisella välineellä, mutta Harava otetaan käyttöön vielä tulevissa kyselyissä tilaisuuden tullen.

Tuuli Karjalainen toimii strategiasuunnittelijana ja Annalena Saarikivi paikkatietoasiantuntijana Tuusulan kunnassa.

Kalasatamalaiset kokoontuvat Fisuverkossa

Niina Ahtee
 

Kalasataman oma verkkopalvelu Fisuverkko on suunnattu kaikille alueesta kiinnostuneille: yrityksille, työssäkäyville, opiskelijoille, vierailijoille ja erityisesti Kalasataman asukkaille. Fisuverkosta löytyy helposti kaikki ajankohtainen tieto Kalasatamasta ja sen lähiympäristöstä.

Verkkopalvelu Fisuverkossa on kolme tasoa; julkinen, kirjautunut sekä asukaskäyttäjä. Julkiset sisällöt ovat avoinna kaikille Kalasatamasta kiinnostuneille. Ne auttavat tutustumaan alueen taloyhtiöihin, palveluihin ja ihmisiin. Kirjautunut käyttäjä voi lisäksi osallistua keskusteluihin, lisätä kuvia kuvagalleriaan sekä kierrättää ja lainata tavaraa tavaratorilla.

Fisuverkon tavoitteena on erityisesti helpottaa Kalasataman asukkaiden arkea. Verkkopalvelun toiminnan sydän on asukkaille postitettava avainkoodi, jolla yhden ruokakunnan jäsenet tunnistautuvat oman asuntonsa asukkaiksi Fisuverkossa.

Näin asukas saa käyttöönsä taloyhtiösivun, pihaparlamentin ja oman asunnon palvelut. Taloyhtiösivulla asukaskäyttäjä voi osallistua keskusteluihin, käyttää kuvagalleriaa ja lisätä tai lainata tavaraa tavaratorilla. Erona julkisiin sisältöihin on, että taloyhtiösivun sisällön näkevät vain kyseisen taloyhtiön asukkaat. Pihaparlamentti taas tarjoaa saman yhteispihan ympärillä olevien taloyhtiöiden asukkaille keskustelufoorumin ja ilmoitustaulun. Porakonettaan ei siis tarvitse lainata naapuria tai pihapiiriään kauemmas.

Kalasataman asukas voi tehdä sauna- tai kerhotilavarauksen sähköisestä varauskalenterista. Varauskalenteri soveltuu hyvin monenlaisten resurssien varaamiseen, esimerkiksi taloyhtiön yhteisessä käytössä oleva pyörä tai vene voidaan lisätä varauskalenteriin asukkaiden käytettäväksi.

Muistatko kuka on taloyhtiösi isännöitsijä ja huoltoyhtiö vai käytkö tarkistamassa ne aina rappusi ovesta? Kalasatamalaisen ei tarvitse muistaa, koska Fisuverkossa vikailmoitus tai palaute voidaan lähettää suoraan oman taloyhtiön toimijoille. Järjestelmä tunnistaa asukkaan ja lisää automaattisesti lähettäjän tiedot viestiin. Asukkaan tarvitsee vain täyttää kuvaus viasta. Vikailmoitukseen voi halutessaan liittää kuvan. Palautteen lähettäminen onnistuu kätevästi myös tabletilla tai älypuhelimella, koska sivusto skaalautuu kaikille laitteille ja näytöille.

Asukas voi kerätä omaan kansioonsa asuntonsa tärkeitä tietoja ja näin kerryttää asuntonsa historiaa. Omaan kansioon tallennetut tiedostot ovat henkilökohtaisia, mutta halutessaan asukas voi jättää tiedot tehdyistä remonteista, kodinkoneiden käyttöohjeet ja vaikkapa seinämaalien sävykoodit seuraavalle asukkaalle.

Tänä päivänä on olemassa monia erilaisia mahdollisuuksia jakaa tietoa ja tutustua lähialueen palveluihin sekä ihmisiin. Fisuverkon ei kuitenkaan ole tarkoitus toimia taas yhtenä uutena sosiaalisen median kanavana. Sen tavoitteena on olla virallinen kanava Kalasatamasta kiinnostuneille ja sen asukkaille. Palvelu on luotettava ja Fisuverkkoon liittyneet asukkaat voidaan todentaa oikeiksi asukkaiksi, toisin kuin esimerkiksi Facebook-ryhmässä. Uusi osakeyhtiölaki mahdollistaa sen, että Fisuverkkoa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää myös äänestystilanteissa taloyhtiön hallituksen työn tukena.

Fisuverkko hyödyntää avointa dataa ja erilaisia rajapintoja. Helsingin Seudun Liikenne HSL tarjoaa reittioppaan rajapinnan käyttöoikeuden. Vikailmoitukset, jotka koskevat esimerkiksi katujen kuntoa tai rikkoutunutta liikennemerkkiä, menevät suoraan Helsingin kaupungin palautejärjestelmään. Palveluhausta löytyvät yksityisten palveluiden lisäksi myös julkiset palvelut, jotka tulevat Helsingin kaupungin rajapinnasta. Tulevaisuudessa Fisuverkko mahdollistaa monien erilaisten rajapintojen käytön tavoitteenaan helpottaa käyttäjien ja asukkaiden arkea.

Kirjoittaja työskentelee viestinnän harjoittelijana Art and Design City Helsinki Oy:ssä.