maanantai 31. maaliskuuta 2014

Espoolaiset ovat ylpeitä omista asuinalueistaan


Laura Malm-Grönroos ja Anniina Lehtonen

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus kyseli syyskuussa 2013 karttapohjaisella Harava-kyselyjärjestelmällä espoolaisten mielipiteitä siitä, millainen on hyvä espoolainen asuinympäristö. Tavoitteena oli kartoittaa espoolaisten asumista, oman asuinympäristön kokemista ja asumispreferenssejä. Asukaskyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään asema- ja yleiskaavatyössä.

Kyselyyn saatiin vastauksia 1599 kpl. Vastaajat olivat kaikkialta Espoosta. Suurimmalla osalla vastaajista oli vankka kokemus Espoosta asuinpaikkana, sillä yli puolet vastaajista oli asunut Espoossa yli 21 vuotta.

Nyt julkaistava alustavien tulosten raportti sisältää aineiston alustavaa tarkastelua sekä yleisten kuvaajien ja teemakarttojen esittelyä koko Espoon tasolla. Joistakin teemoista on tässä raportissa myös suuraluekohtaisia yhteenvetoja.

Saatujen vastausten perusteella uuden asumisen toivottaisiin olevan paikoin tehokkaampaa kaupunkirakentamista jo olemassa olevan rakenteen tiivistämiseksi ja jatkoksi. Tiivistämistä ja laajentamista on ehdotettu erityisesti junaradan, Länsiväylän ja tulevan metrolinjauksen varteen. Toisaalta joissakin paikoissa halutaan säilyttää asumisen väljyys, luonnonläheisyys ja oma rauha.

Kartta näyttää, minne espoolaiset toivovat lisää rakentamista.
Asuinympäristössä arvostetaan erityisesti viihtyisyyttä, rauhallisuutta ja luonnon läheisyyttä. Myös hyvä palvelurakenne ja toimivat liikenneyhteydet ovat vastaajien mielestä olennaisia. Alueen imagolla vaikuttaa olevan olennaisesti merkitystä asuinalueen arvottamisessa.

Henkilöautoilu on vastaajien keskuudessa yleisin kulkumuoto. Hyvät joukkoliikenneyhteydet koetaan silti tärkeiksi asuinalueita arvottaessa. Erityisesti Pohjois-Espooseen toivotaan asuntorakentamisen tiivistämisen myötä parempia julkisen liikenteen yhteyksiä ja enemmän palveluita. Samalla kuitenkin maaseutumaiset alueet halutaan säilyttää mahdollisimman laajasti.

Kaupunkikeskuksissa toivotaan ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamista. Liian tiivis rakentaminen ja puistoalueiden vähäisyys koetaan niissä negatiivisena asiana.

Suurin osa vastaajista (82 %) kokee ylpeyttä asuinalueestaan. Monet toteavat, etteivät halua muuttaa nykyiseltä asuinalueeltaan lainkaan pois. Kyselyn toteuttaminen koetaan yleisesti positiiviseksi asiaksi ja hyväksi vaikutusmahdollisuudeksi. Vastaajat arvostavat sitä, että asukkaille annetaan mahdollisuus esittää näkemyksiään asuinympäristöstään.

Asukaskyselyn analysoinnin seuraavassa vaiheessa tullaan tekemään tarkempia tarkasteluja Espoon jokaiselle seitsemälle suuralueelle sekä syvempiä analyysejä saaduista tuloksista eri muuttujien perusteella. Aineiston luokitteluun ja analysointiin on käytetty tilastollisia ohjelmia, kuten Excel ja SPSS, ja teemakartat on laadittu MapInfo-ohjelmistolla. Karttapohjaisista vastauksista, kuten esimerkiksi toivotun uuden rakentamisen keskittymisestä tai onnistuneista ja epäonnistuneista asuinalueista tullaan laatimaan klusterianalyysejä ArcMap-ohjelmistolla.

Asukaskyselyn tulokset analysoidaan fil. yo Anniina Lehtosen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen pro gradu -työnä. Lopulliset asukaskyselyn tulokset julkaistaan kaavoituksen nettisivuilla kesällä 2014 pro gradu -tutkielman valmistuttua.

Kiitos kaikille vastaajille!

Laura Malm-Grönroos toimii tutkijana yleiskaavayksikössä ja vastaa Espoon asuinympäristön Harava-kyselystä. Fil.yo Anniina Lehtonen analysoi kyselyn tulokset Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen pro gradu -työnä.

maanantai 24. maaliskuuta 2014

How do you imagine Vitoria-Gasteiz in 2025 – Experiences of citizen participation in urban planning using the Harava tool

Karmele Herranz-Pascual, Mª Carmen Paniagua, Beñat Abajo, Efren Feliu

Neighbourhood participation is one of the most relevant challenges in urban planning. The City Council of Vitoria-Gasteiz wants to involve as many citizens in the development of the new General Urban Plan with different levels and areas of participation: political, technical, professional and citizen participation. The aim of this participatory process is to create a constructive and positive discussion with the public, so they can make plural visions from all areas and contribute to building a debate on the future of the town and its rural areas. The project is called: How do you imagine Vitoria- Gasteiz in 2025?


The citizens have been participating through various channels adapted to everyone: web, social networks, public workshops… One of the tools was Harava-Vitoria, based on Harava platform developed by the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Finnish Ministry of Environment. This participation tool has been developed by a collaboration agreement between the city of Vitoria-Gasteiz (Planning Department) and Tecnalia Research and Innovation. Through the tool Tecnalia provides a support service, advice and monitoring to Vitoria-Gasteiz in this citizen participation process, helping to implement the survey tool designed in Harava and in their exploitation.

The platform seeks to explore new ways to improve urban planning integrating new technologies, spatial analysis and social participation about the 11 main axes of the revision of the General Urban Plan of the city. Participation is done through an online questionnaire associated with digital and geo-referenced cartography of the municipality. The survey was open to all citizens, via its website for three months.

In this process 300 citizens participated, 94% of participants lived in Vitoria-Gasteiz mainly in urban areas. In this process, the citizens gave information about 2,497 spatial elements. The results show that citizens go to the City Centre once a week, mainly for leisure, work or shopping while the settlements and rural areas are visited eventually for sport and leisure activities. The whole city and especially the old town need more trade and economic activities (small businesses) to become a more liveable place. New neighbourhoods need better bike and pedestrian connections and public transport too. Citizens perceive negatively city areas in disrepair or halfbuilt, which are regarded as abandoned and unsafe, while they considered sites with building heritage and public places to enjoy their leisure time in, as positive.

As conclusion can be said, that Harava platform has demonstrated to be a good participatory tool to gather interesting information to guide the review of the Master Plan for Urban development (or Urban zoning), integrating spatial and alphanumeric variables, permitting to identity needs and improved areas in the city, as well as citizen uses, perceptions and values about city of Vitoria-Gasteiz. However, some improvements would be needed to increase the efficiency of this tool. To facilitate the work of analyzing the information gathered may be necessary the incorporation of a previous process of spatial information to be able to statistically analyze geo-referenced information. From of point of view of the citizen, it would be necessary to give some kind of feedback information of their participation or comparing it with other related participants.

The writers are involved with the “How do you imagine Vitoria-Gasteiz in 2025” project in Vitoria-Gasteiz, Spain. Herranz-Pascual, Abajo and Feliu work for Tecnalia Research & Innovation, whereas Paniagua is integrant of the Office for the Review of the Master Plan of Vitoria-Gasteiz.

Suomenkielinen tiivistelmä
Haravan maailmanvalloitus Espanjassa on vauhdissa: Vitoria-Gasteizin kaupungin Harava-kysely on päättynyt ja tuloksia on analysoitu. Kysely tehtiin yleiskaavan kehittämisen tueksi. Siihen vastasi 300 kaupungin asukasta, jotka kertoivat käyvänsä kaupungin keskustassa pääasiassa työn vuoksi, vapaa-aikana tai ostoksilla, kun taas kaupungin laitamilla urheilemassa tai muuten nauttimassa vapaa-ajasta. Kaupunkilaiset toivoivat kaupunkiin parempia kevyenliikenteen yhteyksiä, julkista liikennettä sekä lisää eloa esimerkiksi uusien kauppojen myötä. Harava-palvelu toimi hankkeessa osallistumisen välineenä hyvin, mutta palvelun kehittämiseksi entistä paremmaksi olisi hyvä, että kyselyn tekijä voisi analysoida kyselynsä vastauksia palvelun avulla, ja että vastaaja saisi kyselyyn vastattuaan palautetta osallistumisestaan tai voisi esimerkiksi vertailla muiden antamia vastauksia omiinsa. Kirjoittajat työskentelevät kaupungin hankkeen parissa.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kaavat KEKO-puntariin – mitä odotuksia on kaupungeilla?

Jenni Heikkinen ja Antti Rehunen

Syötä kaavavaihtoehdot laskuriin, ja se laskee niiden ekotehokkuudet. Tällaista työkalua ollaan parhaillaan kehittämässä Kuntien ja kaupunkien ekolaskuri -hankkeessa. KEKO-nimellä toimiva laskuri valmistuu vuoden 2015 alkupuolella.

Kuntien asema- ja yleiskaavoituksessa sovitetaan yhteen monia eri tavoitteita ja toimintoja. KEKOssa arvioinnin kohteena ovat maankäyttö, rakentaminen, energiaratkaisut ja yhdyskuntarakenteen toiminnot, kuten liikenne. Laskuri selvittää näiden vaikutuksia luonnonvarojen käytön, kasvihuonekaasupäästöjen sekä luonnon tilan ja monimuotoisuuden osalta. Lisäksi käyttäjä saa kokonaisarvion ekotehokkuudesta.

KEKO-laskuria laaditaan tutkijoiden ja kaupunkisuunnittelijoiden yhteistyönä. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Aalto-yliopisto ja VTT vastaavat laskurin sisällön kehittämisestä. Laskennan pohjana käytetään uusinta tieteellistä tutkimustietoa. Hankkeessa on mukana myös 16 kaupunkia ja kaksi rakennusliikettä, jotka testaavat työkalua ja antavat palautetta sen kehittämiseen.

KEKO-työkalulle on asetettu tavoitteiksi helppokäyttöisyys, havainnollisuus ja läpinäkyvyys taustaoletusten suhteen. Jotta työkalu vastaisi mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin, on selvitetty erikseen, mitä kaupungeissa odotetaan KEKO-työkalulta ja miten laskurin käyttö  kytkeytyy käytännön suunnittelutyöhön. Aiheeseen on perehtynyt tutkija Jenni Heikkinen SYKEssä. Hän haastatteli kaavoittajia ja maankäytön suunnittelun parissa työskenteleviä asiantuntijoita Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa ja kyseli heidän kokemuksiaan ekotehokkuuden arvioinnista sekä siinä käytetyistä työkaluista ja tietoaineistoista.

Haastatteluissa selvisi, että ekotehokkuuslaskurin pitää selättää merkittäviä haasteita, jotta siitä tulee käyttökelpoinen työkalu kuntien maankäytön suunnitteluun. Haastatelluilla aiemmin käytössä olleet laskurit olivat usein osoittautuneet liian raskaiksi käyttää ja osin jopa epäluotettaviksi. Haastatellut toivovat, että KEKO-laskurista tulisi sekä tarkka ja luotettava että yksinkertainen ja kevyehkö käyttää. Tärkeä ominaisuus olisi haastateltujen mukaan se, että laskuri huomioisi eri kaavatasot ja toteutuksen vaiheet ja kysyisi oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan.

Kaupunkien maankäytön suunnittelijat toivovat, että tuleva laskuri olisi nykyisiä tarkempi kertomaan kaavavaihtoehtojen välisistä eroista ekotehokkuudessa. Käyttökokemukset nykyisistä ekolaskureista ja -työkaluista osoittavat, ettei niillä yleensä saada merkittäviä eroja eri vaihtoehtojen välille varsinkaan asemakaavatasolla. Tähän on syynä se, että merkittävimmät päätökset ekotehokkuuden osalta on saatettu tehdä jo aiemmilla suunnittelutasoilla tai ne tehdään myöhemmin rakennussuunnittelun yhteydessä. Lisäksi muut kaavoitukselle asetetut tavoitteet tai reunaehdot saattavat rajoittaa mahdollisuuksia edistää ekotehokkuutta.

Sekä suunnittelijat että hankkeen tutkijat pitävät ihanteellisena tilanteena sitä, että arviointityökalua käytettäisiin alueen suunnittelun eri vaiheissa strategisesta suunnittelusta aina toteuttamisvaiheeseen asti. Ekotehokkuuteen vaikuttavia valintoja tehdään rakennemalleissa, yleiskaavoissa, osayleiskaavoissa, asemakaavoissa ja rakennussuunnittelussa, ja yhdessä niistä kertyy suuria vaikutuksia. Myös yksittäisen kaavahankkeen aikana laskuria voidaan hyödyntää eri tavoin: tavoitteiden tarkistamisessa, vaihtoehtojen muodostamisessa ja vertailussa sekä kaavan vaikutusten arvioinnissa. 

Vaikka yhdellä kaavatasolla voidaan vaikuttaa ekotehokkuuteen vain osittain, kokonaisarvio ekotehokkuudesta on silti tärkeä tieto. Tätä varten suunnitelman sisällöstä tarvitaan tietoja laskurin kaikkiin osioihin. Silloin kun kaava on yleispiirteinen, eikä esimerkiksi rakennustapa ole tarkasti selvillä, suunnittelija joutuu esittämään arvion tai käyttämään tutkijoiden valmiiksi laskemia keskiarvotietoja. Arviointituloksissa voidaan tällöin esittää vaikutuksittain, mikä on ollut lähtötiedon tarkkuustaso ja millaisella välillä vaikutukset voivat vaihdella. Asemakaavatasolla suunnitelmavaihtoehdot voivat olla joidenkin arviointimuuttujien suhteen aivan samanlaisia, mutta suunnittelija voi tällöin kiinnittää huomiota niihin valintoihin, jotka aiheuttavat eroja. Kokonaisekotehokkuuden laskenta auttaa tällöinkin tunnistamaan, miten suurista vaikutuksista on kyse ja mihin suuntaan ne ovat johtamassa.

Laskuriin syötettäviin lähtötietoihin on kaupunkisuunnittelijoiden mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos tietojen kokoaminen ja määrittäminen on liian raskasta, laskuria ei ehdi käytännön työssä hyödyntää. Samoin tulostiedot tulisi saada laskurista mahdollisimman tiiviissä muodossa. Laskurin pitäisi siis tiedon tarjoamisen lisäksi auttaa kaavoittajia tiedonhallinnassa ja tuottaa ymmärrystä ekotehokkuudesta selkeästi. Sen on tarjottava tietoa juuri suunnitteilla olevan vaiheen ratkaisuista, mutta myös kerrottava tulevien ratkaisuiden merkittävyydestä.

KEKO-työkalua kehitetään rinta rinnan SADe-ohjelmaan kuuluvan elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu Liiterin kanssa. Liiteri tarjoaa jatkossa kaavoittajalle mahdollisuuden tehdä monipuolisia tietohakuja rakennetun ympäristön eri osatekijöistä sekä näissä viime vuosina tapahtuneista muutoksista. KEKO-työkalulla kaavoittaja taas pystyy arvioimaan tulevaisuudessa toteutettavien suunnitelmien tuomia muutoksia suhteessa nykytilaan. Kun KEKO-käyttäjät hyödyntävät Liiterin tilastotietoja ja karttapalvelua, he pääsevät perehtymään tarkemmin suunnittelukohteeseen tunnuslukujen ja paikkatietoaineistojen avulla.

Ekotehokkuuden parantaminen on suuri yhteiskunnallinen haaste ja siihen kaivataan kipeästi käyttökelpoisia työkaluja. Yhdessä KEKO ja Liiteri työkalut tarjoavat vahvan tieto- ja työkalupaletin suunnittelu- ja arviointityön tueksi. Kun valintojen vaikutukset tuodaan näkyviksi, osataan valita perustellusti ekotehokkaita vaihtoehtoja.

Antti Rehunen työskentelee KEKO-laskurin kehittämisen parissa SYKEssä. Jenni Heikkinen työskenteli hankkeessa Energia yhdyskuntasuunnittelussa -koulutuksensa aikana.