Ympäristön ääniä Haravointiin Satakunnassa

Anne Nummela ja Anne Savola

Satakuntaliitto toteutti heinäkuussa 2014 yleisölle suunnatun pienimuotoisen äänikyselyn Harava-kyselypalvelun avulla. Tavoitteena oli saada ihmiset kiinnittämään huomiota ympäristön erilaisiin ääniin ja niiden merkityksiin. Kysely oli satakuntalainen tapa kiinnittää huomiota 18.7. vietettyyn maailman kuuntelupäivään. 

Eri puolilta Satakuntaa saatujen vastausten määrä (51 kappaletta) täytti odotuksemme keskellä kesälomakautta. Ilahduttavaa oli, että vastaajat olivat selvästi paneutuneet kyselyn sisältöön ja kiinnostuneet ympäristön äänistä. Äänimaisemaa ja äänimaiseman merkityksiä oli analysoitu monissa vastauksissa tarkasti.

Miten tavoittaa potentiaaliset vastaajat?
Kysely osoitti, että ihmiset ovat kiinnostuneita omasta ääniympäristöstään ja vakuutti samalla meidät siitä, että Haravan kaltaisilla työkaluilla on mahdollista kerätä monenlaista tietoa elinympäristöstä. Haasteeksi koimme sen, miten tieto kyselyn vastaamismahdollisuuksista ylipäänsä tavoittaa yleisön. Lehdistön apu sekä sosiaalisen median hyödyntäminen tiedon välittämisessä oli tärkeää – Satakunnassa kyselystä kirjoitettiin niin alue- kuin paikallislehdissäkin, ja tietoa välitettiin myös sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Kesälomakausi asetti myös omat haasteensa.

Vapaamuotoisiin vastauksiin toivottiin enemmän tilaa
Harava-kyselypalvelussa on mahdollista käyttää hyvinkin monipuolisesti erilaisia kysymystyyppejä ja määritellä, mihin kysymyksiin on pakko vastata tai rajoittaa vastausvaihtoehtojen määrää. Tässä äänikyselyssä halusimme pitää vastaamisen yksinkertaisena eli havaintoja ei ollut pakko analysoida, jos ei halunnut. Pakollisia tietoja oli kuitenkin muun muassa se, koettiinko äänihavainto miellyttävänä, neutraalina vai epämiellyttävänä.

Jo kyselyä tehtäessä tiedostimme, että Harava-työkalu on keskittynyt pääasiassa tiedon keruuseen, ja varsinainen vastausten analysointi on tarkoituksenmukaisempaa tehdä jollain muulla ohjelmalla. Silti aineiston käsiteltävyyden hankaluus oli pienoinen yllätys. Tässä kyselyssä tärkein informaatio oli vapaasti kirjoitettavissa vastauksissa ja niiden analysointi vei paljon aikaa.

Tulosten raportointia silmällä pitäen on erityisen tärkeää miettiä kysymykset huolellisesti, jotta vastaukset todella kuvaavat sitä asiaa, josta halutaan kerätä tietoa. Keskeisiä mietittäviä asioita ovat muun muassa kyselyn yleinen rakenne ja selkeys, vastaamiseen vaadittava aika, ovatko kysytyt kysymykset oleellisia, syntyykö ristiriitaisuuksia ja miten vapaamuotoisia vastauksia pystytään analysoimaan. Liian lyhyestä kirjoitustilasta saimme paljon palautetta, koska vastaajat olisivat halunneet kertoa laajemmin äänihavainnoistaan ja kokemuksistaan.

Tietosuojakysymykset pohdinnan alla
Haravan kaltaiset paikkatietoa keräävät työkalut ovat tuoneet myös tietosuojakysymyksiin uuden ulottuvuuden. Koska vastaukset kohdistuvat johonkin tiettyyn paikkaan, on mahdollista, että liian tarkkaa ja yksilöivää tietoa keräämällä esimerkiksi jonkun vastaajan kodin sijainti saattaa paljastua tuloksia esitettäessä. Tämä korostuu etenkin kyselyissä, joissa vastaajajoukon määrä on pieni, kuten kyselyssämme. Otimmekin vastausten käsittelyssä huomioon kyselyn esittelyssä tehdyn lupauksen, että yksittäisten vastaajien tiedot eivät ole missään vaiheessa tunnistettavissa myöskään kyselyn yhteenvedossa. Tämän vuoksi esimerkiksi havaintokohteita kuvaava kartta laadittiin siten, että kartalla olevien ympyröiden sijainti kuvasi vastausten sijaintia vain likimääräisesti.

Vastaajiksi valikoituvat aihepiiristä kiinnostuneet
Tuloksia analysoidessa on hyvä muistaa, että kyselyyn vastaavat ihmiset valikoituvat jo kyselyn aihepiiriin liittyen. Satakunnassa toteutettuun äänikyselyyn vastasivat ympäristön äänistä tavalla tai toisella kiinnostuneet, mikä ilmeni myös vastauksista. Erilaisia kyselyjä tipahtelee ihmisten sähköposteihin melko usein ja moni jättää vastaamatta, jos kyselyn aihe ei ole itselle todella tärkeä.

Mitä kyselyn jälkeen?
Äänikyselyn avulla Satakuntaliitto halusi omalta osaltaan edistää ympäristön äänistä ja niiden merkityksestä käytävää keskustelua Satakunnassa ja ottaa osaa maailman kuuntelupäivän viettoon. Samalla liitto koekäytti omalta osaltaan Harava-palvelua. Kyselyn tuloksia on mahdollista hyödyntää käytäessä keskustelua ääniympäristön laadusta esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelussa.

Kyselyn yhteenvetoraportti, Savola & Nummela (2014): ”Mitä ääniä kuulet ympärilläsi? Yhteenveto Satakuntaliiton 1.7.–31.7.2014 toteuttaman äänikyselyn tuloksista (Harava)”, on ladattavissa täältä.

Anne Nummela työskentelee Satakuntaliitossa maakuntainsinöörinä mm. paikkatietojen, rantakaavoituksen ja tuulivoimakaavoituksen parissa. Ympäristöasiantuntijana toimiva Anne Savola on kiinnostunut mm. äänimaisemien merkityksestä osana alueidenkäytön suunnittelua.