Maailma on tietoa pullollaan, mutta miten
olemassa olevasta tiedosta saataisiin enemmän hyötyä? Aineistojen avaaminen
laajempaan käyttöön on yksi tapa, mutta myös yhdistämällä aineistoja keskenään
voidaan päästä lopputulokseen, joka on enemmän kuin osiensa summa. Yhdistämällä
esimerkiksi rekisteri-, tilasto- tai paikkatietoja useasta lähteestä voidaan
lopputuloksesta löytää aivan uusia näkökulmia.
Tietojen yhdistämistä haittaa usein se, että
aineistojen välillä ei ole yhdistävää tunnistetta tai se on väärässä muodossa
tai vanhentunut. Hyvänä esimerkkinä ovat rakennuksiin liittyvät tiedot, joita
keräävät ja tallentavat muun muassa kunnat, verottaja ja isännöitsijät.
Tietomassa on suuri ja tiedolle on kysyntää, mutta sen käyttöönotto on
haastavaa.
Rakennuksiin viitataan useimmiten
osoitteella, mutta aineistojen yhdistämisen näkökulmasta se ei ole riittävän
yksiselitteinen tunniste. Samassa osoitteessa voi sijaita useampia rakennuksia,
ja toisaalta rakennuksella voi olla useampia osoitteita. Osoitteet voivat olla
suomeksi, ruotsiksi – ja saameksikin. Osoite voi myös muuttua esimerkiksi
kadunnimen vaihtuessa kuntamuutoksissa, eivätkä muutokset aina siirry kaikkiin
osoitteen sisältäviin aineistoihin. Varmin tapa yksilöidä rakennukset on
käyttää rakennustunnusta.
Rakennustunnus yksilöi rakennukset ja uudet
rakennushankkeet Väestörekisterikeskuksen (VRK) väestötietojärjestelmässä
(VTJ). Tähän asti rakennustunnus on pohjautunut kiinteistötunnukseen ja se on
voinut muuttua esimerkiksi lohkomisen tai kuntaliitoksen yhteydessä, mikä on
hankaloittanut rakennustietojen ylläpitoa. Tähän tulee nyt muutos, kun 7.–9.11.2014
otetaan käyttöön pysyvä rakennustunnus. Se pysyy samana rakennuksen koko
elinkaaren ajan.
Tunnuksen pysyvyyden ansiosta sen ylläpito
erilaisissa aineistoissa helpottuu. Pysyvän rakennustunnuksen avulla rakennusta
koskevien tietojen yhdistäminen on jatkossa lastenleikkiä. Yhdistettävyys
puolestaan vähentää tietojen päällekkäisen ylläpidon tarvetta.
Rakennukset eivät ole vain fyysisiä
rakennelmia, vaan niihin liittyy paljon toimintaa ja arvoja: esimerkiksi
asumista, työssäkäyntiä, palveluita, remontointia ja korjaamista sekä
kulttuurihistoriallisia arvoja. Pysyvän rakennustunnuksen avulla nämä asiat
voidaan aiempaa helpommin linkittää tiettyyn sijaintiin, yhteen rakennukseen.
Koordinaattien avulla rakennuspisteet voidaan tarvittaessa esittää kartalla.
Pysyvä rakennustunnus kannattaa ottaa laajaan
käyttöön kaikissa tietojärjestelmissä, joissa on rakennustietoja. Suomeen
tarvittaisiin palvelu, josta saisi kaikkien rakennusten osoitteet ja
rakennustunnuksen käyttöön rajapintapalveluna ja kyselemällä käyttöliittymästä.
Tuollaista palvelua käyttämällä voisi vaikkapa rakennettuun
kulttuuriympäristöön liittyvät Harava-inventoinnit kiinnittää rakennuksiin, ja
siten tiedot olisivat jatkossa helposti hyödynnettävissä monin tavoin, myös
tulevina aikoina.
Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä rakennustunnusta tullaan hyödyntämään muun
muassa yhdistettäessä VTJ:n rakennustietoja Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskuksen (ARA) rakennustietoihin. Tulevaisuudessa pysyvän
rakennustunnuksen tarjoamat aineistojen yhdistelymahdollisuudet toivottavasti
auttavat kehittämään Liiterin tietosisältöä entisestään.
Satu Vesala työskentelee Suomen
ympäristökeskuksessa rakennetun ympäristön tietojärjestelmien ja
tutkimushankkeiden parissa. Kari Oinonen yrittää edistää digitalisaatiota
alueidenkäytössä.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti