Tyrnävällä Harava-työkalu nähtiin
mahdollisuutena monipuolistaa kaavatyöskentelyn vuorovaikutteisuutta, madaltaa
kynnystä mielipiteiden esittämiselle sekä saada kuntalaiset entistä kattavammin
osallistumaan maankäytön suunnitteluun. Onnistunut vuorovaikutus on kunnan
kannalta erityisen tärkeää: kuntalaisilta saadaan arvokasta tietämystä ja
mielipiteitä heidän elinympäristöistään kehittämisen kohteineen. Toisaalta
vuorovaikutteisuuden koetaan vähentävän kaavatyöskentelyssä ilmeneviä
ristiriitoja eri osapuolten tullessa aidosti kuulluksi.
Edellä esitetyt ajatukset taustana Tyrnävällä
lähdettiin innolla mukaan pilotoimaan Haravaa. Alun perin kyselyn toteuttamisen
kohteeksi valittiin Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavatyön
luonnosvaiheen mielipiteiden kerääminen. Kaavatyö eteni huomattavasti
Harava-kyselyn kehittelytyötä nopeammin, ja sen vuoksi vaihdoimme suunnitellun
kyselyn kohteeksi Tyrnävän keskustan tuntumaan tulevan Palkin alueen
hevosasemakaavatyön. Palkin alueen asemakaavalla muodostuu Tyrnävälle täysin
uudentyyppinen alue, jossa on mahdollista sekä asua, pitää hevosia että
harjoittaa hevosiin liittyvää elinkeinotoimintaa. Erilaisena kaava-alueena
Palkin suunnittelu on kunnassamme saanut erityistä huomiota ja kuntalaisten
osallistuminen kaavatyöhön on ollut aktiivista. Sen vuoksi se myös koettiin
hyväksi mahdolliseksi Harava-kyselyn kohteeksi. Kyselyllä oli tarkoitus kerätä kuntalaisten
näkemyksiä alustavassa suunnittelussa laadituista rakennemallivaihtoehdoista ja
tehdä näiden mallien vertailua.
Joudun toteamaan, että Harava-kysely ei
innostuneesta otteestamme huolimatta toteutunut. Kohdallamme kyselyn
käyttämisen haasteeksi muodostui sen kantava idea eli karttapohjaisuus.
Haravassa mahdollisia tapoja käyttää karttatasoja ovat WMS-palvelu,
Shape-aineisto, Geotiff ja Haravassa itse piirretty aineisto. Maankäytön
suunnittelussa kaava-aineisto tulostetaan usein pdf-tiedostoiksi. Haravassa ei
ollut mahdollista viedä kyseisiä tiedostomuotoja karttapohjan paikalle eikä
myöskään kommentoida niitä karttatyökalujen avulla. Tiedostomuotojen
muuttaminen oli työlästä ja muutoksissa katosi tärkeää informaatiota. Näistä
syistä kyselyn toteuttaminen ei olisi tuottanut meille kaipaamaamme tietoa, ja
kyselyn sisältö olisi jäänyt ohueksi.
Kokemuksemme perusteella voisimme todeta, että
tällä hetkellä karttapohjainen palvelu soveltuu kaavoituksessa hyödynnettäväksi
parhaiten lähtötietojen keräämiseen ja varhaiseen vuorovaikutukseen eli
vaiheeseen, jolloin karttapohjalle ei ole merkitty muuta kuin suunnittelualueen
mahdolliset rajat. Kun kaavoitustyö etenee luonnosvaiheiseen, esitetään
kaava-aineisto usein tiedostomuodoissa, joita Harava ei ainakaan vielä tue.
Jotta Haravan käyttäminen tulisi vaivattomaksi koko kaavoitusprosessin aikana,
olisi hyvä kehittää kyselyä karttapohjaisuudesta eteenpäin ja miettiä
maankäytön suunnittelun eri vaiheita sekä niissä esiintyviä vuorovaikutuksen
tarpeita. Jotta kyselyä käytetään, tulisi sen olla mahdollisimman
helppokäyttöinen, kyselyn laatijan kannalta vähän aikaa vievä ja joustava.
Kirjoittaja toimii
Tyrnävän kunnan aluearkkitehtina.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti