Nyt selvitetään suomalaisten asenteet ympäristö- ja naapurimeluun – kyselyyn tarkkuutta ja tietojen yhdistettävyyttä Haravalla

Larri Liikonen

Larri Liikonen tekemässä melumittauksia.

Joissakin Euroopan maissa on jo pitkään ja säännöllisesti selvitetty, miten ihmiset kokevat erilaiset melut kotonaan ja sen lähiympäristössä. Kerättyä tietoa on käytetty meluun liittyvien toimenpiteiden, esim. meluntorjunnan tai liikennesuunnittelun suuntaamiseen, sekä yhdyskuntasuunnittelun apuna. Kyselyt on toteutettu perinteisesti joko haastattelututkimuksin tai kyselylomakkeilla, jolloin kyselyyn osallistuvien määrä jää helposti pieneksi tai työmäärä ja kustannukset nousevat suuriksi. Lisäksi näin kerätyn tiedon hyödyntäminen ja yhdistäminen (sähköisten) tietojen kanssa on työlästä ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Uudenmaan ELY -keskus on yhdessä ympäristöministeriön kanssa tekemässä ensimmäistä valtakunnallista kyselyä suomalaisten suhtautumisesta ympäristön eri melulähteisiin aina liikennemelusta naapurien aiheuttamaan meluun. Kyselyllä tullaan selvittämään mm. meluasenteita, -kokemuksia, odotuksia virkistysalueilla, -reiteillä sekä vapaa-ajan rakennusten ympäristössä. Lisäksi kyselyssä etsitään hiljaisia tai äänimaisemaltaan miellyttäviä alueita ja selvitetään, mitä asioita ihmiset pitävät tärkeinä näillä alueilla. Kysely toteutetaan Haravalla myöhäissyksyn 2014 aikana.

Paikkatiedosta merkittävää apua vastausten hyödynnettävyyteen

Ympäristömeluun liittyvien vaikutusten ja asenteiden selvittämisessä yksi suurimmista ongelmista on ollut kyselyihin liittyvän paikkatiedon epätarkkuus. Sähköisesti toteutettava kysely, johon saa kätevästi liitettyä paikkatietoa, ratkaisee monta aiemmin tehdyissä kyselyissä ilmennyttä ongelmaa. Sähköisyys antaa erinomaisen keinon yhdistää eri lähteistä kerättyä paikkatietoa kätevästi toisiinsa.

Erityisesti kyselyyn liittyvien paikkatietojen yhdistäminen muihin paikkatietoihin avaa uusia mahdollisuuksia ja tuo uudenlaista tarkkuutta meluasenneselvityksiin. Harava mahdollistaa nyt entistä tarkempien paikkatietojen keräämisen sekä niiden nopean yhdistämisen muihin paikkatietoihin, kuten melukäyriin, jolloin esim. annos-vaste suhteiden toteaminen tulee entistä tarkemmaksi. Paikkatiedot ovat usein rajoittuneet vain vastaajan osoitetietoon, jolloin meluun liittyvien haittojen ym. kannalta monia mielenkiintoisia asioita voi jäädä epäselviksi tai vaikeasti analysoitavaksi. Tästä esimerkkinä ovat vaikka parvekkeen tai makuuhuoneen ikkunoiden sijoittuminen melulähteeseen nähden. Samoin aiemmin esimerkiksi oleskelupihan tai ulkoilureitin sijoittumista ei ole voitu kysyä järkevällä tavalla.

Erityisen kiintoisaksi kyselyn toteuttamisen, tietojen keräämisen ja hyödyntämisen tekee se, että EU:n ympäristömeludirektiivi edellyttää melutasojen selvittämistä viiden vuoden välein Suomen suurimmista kaupungeista (7 kpl*), maanteistä (n. 2100 km*), rautateistä (n. 375 km*) ja Helsinki-Vantaan lentokentästä. Selvitysten oleellisena osana on tuottaa paikkatietona ns. melualuekäyriä, joita voidaan hyödyntää ja yhdistää Harava-kyselyillä saataviin tietoihin. Koska direktiivin mukaiset tiedot päivittyvät viiden vuoden välein, voidaan meluasennekyselyllä hankkia lisätietoja siitä, miten ihmiset kokevat lähiympäristönsä melutilanteen, ja verrata kyselyllä saatuja tietoja laskennallisiin melutasokäyriin. Kyselyjen ja selvitysten toistuessa saadaan kerättyä myös tietoa mahdollisista trendeistä ja kehityksestä sekä tunnistaa mahdollisia hyviä ja huonoja ratkaisuja, joita melun suhteen on tehty yhdyskuntasuunnittelussa.

Haasteitakin riittää

Vaikka kyselyn toteuttaminen ja paikkatiedon kerääminen onnistuvatkin Haravalla hienosti, riittää kyselyn suunnittelussa haasteita. Kysely tulee olemaan laaja ja kysymyksiä paljon, mikä haastaa kysymyksien tekijät sekä järjestelmän toimivuuden mm. siinä, miten säilyttää vastaajan mielenkiinto koko ajan, ja toimiiko järjestelmä loogisesti ja ilman ongelmia.

Kysymykset tulisi myös laatia siten, että ne kestävät aikaa. Kysely on tarkoitus toistaa viiden vuoden välein lähes samoilla kysymyksillä. Nyt laadittavien kysymysten olisi hyvä toimia siis myös 15–20 vuoden kuluttua, koska saman kyselyn toistaminen toisi luonnollisesti säästöjä, mutta ennen kaikkea niiden avulla saataisiin varmimmin tietoa muutoksista ihmisten asenteissa.

Yksi haaste on se, miten saada maantieteellisesti ja muiltakin osin otos, jonka perusteella voi tehdä yleistyksiä valtakunnallisesti tai vertailuja maan eri osien välillä. Ainakin oman kesälomamatkani aikana tuli selväksi se, että meluun liittyvät ongelmat ja huolet sekä eri alueiden äänimaisemat ja akustinen laatu ovat tyystin erilaisia täällä Uudellamaalla kuin esimerkiksi Keski-Suomessa tai Pohjanmaalla. Samoin ihmisten asenteetkin melusta tuntuivat poikkeavan meidän uusmaalaisten asenteista. Saapa nähdä näkyykö sama myös toteutettavan kyselyn vastauksissa.

Tulosten esittäminen ja hyödyntäminen

Vaikka sähköinen tiedonkeruu ja erityisesti paikkatietojen keruu ovat erittäin hieno asia, niin erityisen innostunut olen niistä mahdollisuuksista, joita sähköisyys ja paikkatiedon kerääminen antavat analysoinnin ja ennen kaikkea tiedon hyödyntämisen ja jakamisen näkökulmista. Esimerkiksi hiljaisten tai äänimaisemaltaan miellyttävien alueiden ja taajamissa tai niiden läheisyydessä olevien vähämeluisten kuntoilu- ja virkistysreittien merkitseminen kartalle sekä näiden tietojen tarjoaminen kaikille kansalaisille, ehkäpä yhdistettynä jonkinlaiseen interaktiivisuuteen, saa ainakin omat sormeni syyhyämään innostuksesta.

Ilokseni huomasin myös, että Satakunnassa on Haravalla etsitty miellyttäviä äänimaisemia. Kattavuuden lisäämiseksi tällaisten alueellisten hankkeiden tietojen kokoaminen olisi myös kiinnostavaa ja mahdollisuus, jota muissakin kyselyissä voi ja kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää.

Uudenmaan ELY-keskuksen yhtenä erikoistumisalana ovat valtakunnalliset meluntorjuntatehtävät. Kirjoittaja toimii Uudenmaan ELY -keskuksessa ylitarkastajana ja vastaa pääsääntöisesti valtakunnallisten tehtävien toteuttamisesta. 

*Vuoden 2012 meluselvitysten kohteet