keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Arkkitehtuuri on arkitehtuuria


Pihla Meskanen

Tutkitusti rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus ihmiseen, niin käyttäytymiseen kuin mielialaankin. Huono arkkitehtuuri ei ole hyväksi kenellekään. Arkkitehtuuri muodostaa arjen toimintaympäristömme, emmekä voi välttyä siltä. Ympäristön tulee mahdollistaa mitä moninaisimmat toiminnot, eikä sulkea pois mahdollisuuksia.

Kansalaistaitoihin tulisi kuulua perusvalmiudet arvioida ympäristön laatua ja ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat hyvän rakennetun ympäristön muodostumiseen. Arkkitehtuurin aakkosten ymmärtäminen auttaa vaikuttamaan järkevästi ja haluamallaan tavalla esimerkiksi kotiseudun kaavoitukseen. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkissa uskomme, että arkkitehtuurikasvatuksella on väliä! Jos nuotteja harjoittelemalla voi oppia soittamaan, niin miksei arkkitehtuurin aakkosia opettelemalla voi oppia ymmärtämään elinympäristön kokonaisuuksia? 

10-vuotiaan Selman näkemys Guggenheimista.
Mikä tekee rakennuksesta arkkitehtuuria? Arkissa seikkailu arkkitehtuurin maailmaan on sekä oppimista tutkimalla ja havainnoimalla, että itse suunnittelemalla ja rakentamalla. Hienoin palaute, jonka opettajanuraltani muistan, on eräältä 9-vuotiaalta oppilaaltani, joka sanoi: ”Nyt kun olen ollut täällä Arkissa, näen koko maailman uusin silmin!”

Arkkitehtuuriopetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä havainnoida, pohtia, ymmärtää ja käsitteellistää sekä arvottaa ympäristöään. Opetus korostaa oppilaan yksilöllistä ajattelua ja kehitystä luovana, ajattelevana yksilönä. Kukin liittää oppimansa osaksi omaa maailmankuvaansa ja arvomaailmaansa, joiden pohjalta toimii ja tekee valintoja tiedostaen tai alitajuisesti.

Arkin läpi on kulkenut noin 5000 oppilasta 20 vuoden aikana, ja alle prosentista on tullut arkkitehteja. Näistä 50 arkkitehdista osa toimii perinteisessä arkkitehdin työssä, muutama jopa Arkissa opettajina. Loput 4950 henkeä mitä moninaisimmissa ammateissa. Juhlavuoden kunniaksi kysyimme oppilailta ja vanhemmalta muistoja ja kokemuksia arkkitehtuuriopetuksesta ja miten se on heidän elämäänsä vaikuttanut.  1990-luvun alun oppilaistani tuli mm. sairaanhoitaja, insinööri ja eräopas. Miten nämä eri ammateissa toimivat hyödyntävät arkkitehtuuriharrastustaan käytännön elämässä? 

Oppilaita Arkin majanrakennuskurssilla.
Eräoppaaksi tänä keväänä valmistuva Vanilla Aminoff, 20, kertoo Arkin majanrakennuskurssien inspiroineen häntä ammatinvalinnassa. Hän opiskeli Arkissa kymmenkunta vuotta, ja jokakesäisillä majaleireillä luonnossa oleminen ja kädentaidot tulivat tutuiksi. Lisäksi hän arvioi arkkitehtuuriopetuksen ”vaikuttaneen hänen yleiseen tapaansa hahmottaa ympäristöään ja elää silmät auki arjessa.” Tuttavien keskuudessa hän on kuulemma se, joka löytää ratkaisut ystävien asuntojen sisustusongelmiin.

Kahden pitkäaikaisen oppilaan äiti ja itsekin perheryhmien opetukseen osallistunut Rauni Kolehmainen muisteli lämmöllä lastensa harrastusta; ”Harrastuksena Arkki on ollut hyvin rakas ja mieleinen molemmille lapsille ja koko perheelle. Myös Arkissa toteutetut oikeat projektit olivat mielenkiintoisia meille vanhemmillekin. Nyt esimerkiksi Hernesaaren alkavaa rakentamista seuraa ihan eri silmin, kun on ollut mukana kaavoittamassa aluetta lasten kautta.  Minusta on mielettömän hienoa, että Arkin lasten ajatukset otettiin huomioon kaupunkisuunnitteluvirastossa tämän mittakaavan projektissa!” 

Arkkitehtuuri ja ympäristö ovat osa kansallista identiteettiämme. Ne ovat jatkumo, osa suurempaa kehityskulkua. Vaikuttamalla ympäristöön voi vaikuttaa myös tulevaisuuteen ja olla aktiivisesti läsnä nykypäivässä. Arkkitehtuurikasvatus antaa välineitä aktiiviseen, osallistuvaan kansalaisuuteen.

Kirjoittaja on arkkitehti ja pedagogi, joka on perustanut Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin 20 vuotta sitten. Arkissa on viikoittain yli 500 oppilasta arkkitehtuurin laajassa taiteen perusopetuksessa, ja tapahtumiin ja työpajoihin osallistuu n. 5000 lasta vuosittain.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti