Pihla Meskanen
Tutkitusti rakennetulla ympäristöllä on suuri
vaikutus ihmiseen, niin käyttäytymiseen kuin mielialaankin. Huono arkkitehtuuri
ei ole hyväksi kenellekään. Arkkitehtuuri muodostaa arjen toimintaympäristömme,
emmekä voi välttyä siltä. Ympäristön tulee mahdollistaa mitä moninaisimmat
toiminnot, eikä sulkea pois mahdollisuuksia.
Kansalaistaitoihin tulisi kuulua
perusvalmiudet arvioida ympäristön laatua ja ymmärtää, mitkä tekijät
vaikuttavat hyvän rakennetun ympäristön muodostumiseen. Arkkitehtuurin
aakkosten ymmärtäminen auttaa vaikuttamaan järkevästi ja haluamallaan tavalla
esimerkiksi kotiseudun kaavoitukseen. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkissa
uskomme, että arkkitehtuurikasvatuksella on väliä! Jos nuotteja
harjoittelemalla voi oppia soittamaan, niin miksei arkkitehtuurin aakkosia
opettelemalla voi oppia ymmärtämään elinympäristön kokonaisuuksia?
10-vuotiaan Selman näkemys Guggenheimista. |
Mikä tekee rakennuksesta arkkitehtuuria? Arkissa
seikkailu arkkitehtuurin maailmaan on sekä oppimista tutkimalla ja havainnoimalla,
että itse suunnittelemalla ja rakentamalla. Hienoin palaute, jonka
opettajanuraltani muistan, on eräältä 9-vuotiaalta oppilaaltani, joka sanoi: ”Nyt
kun olen ollut täällä Arkissa, näen koko maailman uusin silmin!”
Arkkitehtuuriopetuksen tavoitteena on
kehittää oppilaan kykyä havainnoida, pohtia, ymmärtää ja käsitteellistää sekä
arvottaa ympäristöään. Opetus korostaa oppilaan yksilöllistä ajattelua ja
kehitystä luovana, ajattelevana yksilönä. Kukin liittää oppimansa osaksi omaa
maailmankuvaansa ja arvomaailmaansa, joiden pohjalta toimii ja tekee valintoja
tiedostaen tai alitajuisesti.
Arkin läpi on kulkenut noin 5000 oppilasta 20
vuoden aikana, ja alle prosentista on tullut arkkitehteja. Näistä 50
arkkitehdista osa toimii perinteisessä arkkitehdin työssä, muutama jopa Arkissa
opettajina. Loput 4950 henkeä mitä moninaisimmissa ammateissa. Juhlavuoden
kunniaksi kysyimme oppilailta ja vanhemmalta muistoja ja kokemuksia
arkkitehtuuriopetuksesta ja miten se on heidän elämäänsä vaikuttanut. 1990-luvun alun oppilaistani tuli mm.
sairaanhoitaja, insinööri ja eräopas. Miten nämä eri ammateissa toimivat
hyödyntävät arkkitehtuuriharrastustaan käytännön elämässä?
Oppilaita Arkin majanrakennuskurssilla. |
Eräoppaaksi tänä keväänä valmistuva Vanilla
Aminoff, 20, kertoo Arkin majanrakennuskurssien inspiroineen häntä ammatinvalinnassa.
Hän opiskeli Arkissa kymmenkunta vuotta, ja jokakesäisillä majaleireillä luonnossa
oleminen ja kädentaidot tulivat tutuiksi. Lisäksi hän arvioi arkkitehtuuriopetuksen
”vaikuttaneen hänen yleiseen tapaansa hahmottaa ympäristöään ja elää silmät
auki arjessa.” Tuttavien keskuudessa hän on kuulemma se, joka löytää ratkaisut
ystävien asuntojen sisustusongelmiin.
Kahden pitkäaikaisen oppilaan äiti ja itsekin
perheryhmien opetukseen osallistunut Rauni Kolehmainen muisteli lämmöllä
lastensa harrastusta; ”Harrastuksena Arkki on ollut hyvin rakas ja mieleinen
molemmille lapsille ja koko perheelle. Myös Arkissa toteutetut oikeat projektit
olivat mielenkiintoisia meille vanhemmillekin. Nyt esimerkiksi Hernesaaren
alkavaa rakentamista seuraa ihan eri silmin, kun on ollut mukana kaavoittamassa
aluetta lasten kautta. Minusta on
mielettömän hienoa, että Arkin lasten ajatukset otettiin huomioon
kaupunkisuunnitteluvirastossa tämän mittakaavan projektissa!”
Arkkitehtuuri ja ympäristö ovat osa
kansallista identiteettiämme. Ne ovat jatkumo, osa suurempaa kehityskulkua.
Vaikuttamalla ympäristöön voi vaikuttaa myös tulevaisuuteen ja olla
aktiivisesti läsnä nykypäivässä. Arkkitehtuurikasvatus antaa välineitä
aktiiviseen, osallistuvaan kansalaisuuteen.
Kirjoittaja on
arkkitehti ja pedagogi, joka on perustanut Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu
Arkin 20 vuotta sitten. Arkissa on viikoittain yli 500 oppilasta arkkitehtuurin
laajassa taiteen perusopetuksessa, ja tapahtumiin ja työpajoihin osallistuu n. 5000
lasta vuosittain.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti