Kaavat KEKO-puntariin – mitä odotuksia on kaupungeilla?

Jenni Heikkinen ja Antti Rehunen

Syötä kaavavaihtoehdot laskuriin, ja se laskee niiden ekotehokkuudet. Tällaista työkalua ollaan parhaillaan kehittämässä Kuntien ja kaupunkien ekolaskuri -hankkeessa. KEKO-nimellä toimiva laskuri valmistuu vuoden 2015 alkupuolella.

Kuntien asema- ja yleiskaavoituksessa sovitetaan yhteen monia eri tavoitteita ja toimintoja. KEKOssa arvioinnin kohteena ovat maankäyttö, rakentaminen, energiaratkaisut ja yhdyskuntarakenteen toiminnot, kuten liikenne. Laskuri selvittää näiden vaikutuksia luonnonvarojen käytön, kasvihuonekaasupäästöjen sekä luonnon tilan ja monimuotoisuuden osalta. Lisäksi käyttäjä saa kokonaisarvion ekotehokkuudesta.

KEKO-laskuria laaditaan tutkijoiden ja kaupunkisuunnittelijoiden yhteistyönä. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Aalto-yliopisto ja VTT vastaavat laskurin sisällön kehittämisestä. Laskennan pohjana käytetään uusinta tieteellistä tutkimustietoa. Hankkeessa on mukana myös 16 kaupunkia ja kaksi rakennusliikettä, jotka testaavat työkalua ja antavat palautetta sen kehittämiseen.

KEKO-työkalulle on asetettu tavoitteiksi helppokäyttöisyys, havainnollisuus ja läpinäkyvyys taustaoletusten suhteen. Jotta työkalu vastaisi mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin, on selvitetty erikseen, mitä kaupungeissa odotetaan KEKO-työkalulta ja miten laskurin käyttö  kytkeytyy käytännön suunnittelutyöhön. Aiheeseen on perehtynyt tutkija Jenni Heikkinen SYKEssä. Hän haastatteli kaavoittajia ja maankäytön suunnittelun parissa työskenteleviä asiantuntijoita Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa ja kyseli heidän kokemuksiaan ekotehokkuuden arvioinnista sekä siinä käytetyistä työkaluista ja tietoaineistoista.

Haastatteluissa selvisi, että ekotehokkuuslaskurin pitää selättää merkittäviä haasteita, jotta siitä tulee käyttökelpoinen työkalu kuntien maankäytön suunnitteluun. Haastatelluilla aiemmin käytössä olleet laskurit olivat usein osoittautuneet liian raskaiksi käyttää ja osin jopa epäluotettaviksi. Haastatellut toivovat, että KEKO-laskurista tulisi sekä tarkka ja luotettava että yksinkertainen ja kevyehkö käyttää. Tärkeä ominaisuus olisi haastateltujen mukaan se, että laskuri huomioisi eri kaavatasot ja toteutuksen vaiheet ja kysyisi oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan.

Kaupunkien maankäytön suunnittelijat toivovat, että tuleva laskuri olisi nykyisiä tarkempi kertomaan kaavavaihtoehtojen välisistä eroista ekotehokkuudessa. Käyttökokemukset nykyisistä ekolaskureista ja -työkaluista osoittavat, ettei niillä yleensä saada merkittäviä eroja eri vaihtoehtojen välille varsinkaan asemakaavatasolla. Tähän on syynä se, että merkittävimmät päätökset ekotehokkuuden osalta on saatettu tehdä jo aiemmilla suunnittelutasoilla tai ne tehdään myöhemmin rakennussuunnittelun yhteydessä. Lisäksi muut kaavoitukselle asetetut tavoitteet tai reunaehdot saattavat rajoittaa mahdollisuuksia edistää ekotehokkuutta.

Sekä suunnittelijat että hankkeen tutkijat pitävät ihanteellisena tilanteena sitä, että arviointityökalua käytettäisiin alueen suunnittelun eri vaiheissa strategisesta suunnittelusta aina toteuttamisvaiheeseen asti. Ekotehokkuuteen vaikuttavia valintoja tehdään rakennemalleissa, yleiskaavoissa, osayleiskaavoissa, asemakaavoissa ja rakennussuunnittelussa, ja yhdessä niistä kertyy suuria vaikutuksia. Myös yksittäisen kaavahankkeen aikana laskuria voidaan hyödyntää eri tavoin: tavoitteiden tarkistamisessa, vaihtoehtojen muodostamisessa ja vertailussa sekä kaavan vaikutusten arvioinnissa. 

Vaikka yhdellä kaavatasolla voidaan vaikuttaa ekotehokkuuteen vain osittain, kokonaisarvio ekotehokkuudesta on silti tärkeä tieto. Tätä varten suunnitelman sisällöstä tarvitaan tietoja laskurin kaikkiin osioihin. Silloin kun kaava on yleispiirteinen, eikä esimerkiksi rakennustapa ole tarkasti selvillä, suunnittelija joutuu esittämään arvion tai käyttämään tutkijoiden valmiiksi laskemia keskiarvotietoja. Arviointituloksissa voidaan tällöin esittää vaikutuksittain, mikä on ollut lähtötiedon tarkkuustaso ja millaisella välillä vaikutukset voivat vaihdella. Asemakaavatasolla suunnitelmavaihtoehdot voivat olla joidenkin arviointimuuttujien suhteen aivan samanlaisia, mutta suunnittelija voi tällöin kiinnittää huomiota niihin valintoihin, jotka aiheuttavat eroja. Kokonaisekotehokkuuden laskenta auttaa tällöinkin tunnistamaan, miten suurista vaikutuksista on kyse ja mihin suuntaan ne ovat johtamassa.

Laskuriin syötettäviin lähtötietoihin on kaupunkisuunnittelijoiden mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos tietojen kokoaminen ja määrittäminen on liian raskasta, laskuria ei ehdi käytännön työssä hyödyntää. Samoin tulostiedot tulisi saada laskurista mahdollisimman tiiviissä muodossa. Laskurin pitäisi siis tiedon tarjoamisen lisäksi auttaa kaavoittajia tiedonhallinnassa ja tuottaa ymmärrystä ekotehokkuudesta selkeästi. Sen on tarjottava tietoa juuri suunnitteilla olevan vaiheen ratkaisuista, mutta myös kerrottava tulevien ratkaisuiden merkittävyydestä.

KEKO-työkalua kehitetään rinta rinnan SADe-ohjelmaan kuuluvan elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu Liiterin kanssa. Liiteri tarjoaa jatkossa kaavoittajalle mahdollisuuden tehdä monipuolisia tietohakuja rakennetun ympäristön eri osatekijöistä sekä näissä viime vuosina tapahtuneista muutoksista. KEKO-työkalulla kaavoittaja taas pystyy arvioimaan tulevaisuudessa toteutettavien suunnitelmien tuomia muutoksia suhteessa nykytilaan. Kun KEKO-käyttäjät hyödyntävät Liiterin tilastotietoja ja karttapalvelua, he pääsevät perehtymään tarkemmin suunnittelukohteeseen tunnuslukujen ja paikkatietoaineistojen avulla.

Ekotehokkuuden parantaminen on suuri yhteiskunnallinen haaste ja siihen kaivataan kipeästi käyttökelpoisia työkaluja. Yhdessä KEKO ja Liiteri työkalut tarjoavat vahvan tieto- ja työkalupaletin suunnittelu- ja arviointityön tueksi. Kun valintojen vaikutukset tuodaan näkyviksi, osataan valita perustellusti ekotehokkaita vaihtoehtoja.

Antti Rehunen työskentelee KEKO-laskurin kehittämisen parissa SYKEssä. Jenni Heikkinen työskenteli hankkeessa Energia yhdyskuntasuunnittelussa -koulutuksensa aikana.