Espoolaiset ovat ylpeitä omista asuinalueistaan

Laura Malm-Grönroos ja Anniina Lehtonen

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus kyseli syyskuussa 2013 karttapohjaisella Harava-kyselyjärjestelmällä espoolaisten mielipiteitä siitä, millainen on hyvä espoolainen asuinympäristö. Tavoitteena oli kartoittaa espoolaisten asumista, oman asuinympäristön kokemista ja asumispreferenssejä. Asukaskyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään asema- ja yleiskaavatyössä.

Kyselyyn saatiin vastauksia 1599 kpl. Vastaajat olivat kaikkialta Espoosta. Suurimmalla osalla vastaajista oli vankka kokemus Espoosta asuinpaikkana, sillä yli puolet vastaajista oli asunut Espoossa yli 21 vuotta.

Nyt julkaistava alustavien tulosten raportti sisältää aineiston alustavaa tarkastelua sekä yleisten kuvaajien ja teemakarttojen esittelyä koko Espoon tasolla. Joistakin teemoista on tässä raportissa myös suuraluekohtaisia yhteenvetoja.

Saatujen vastausten perusteella uuden asumisen toivottaisiin olevan paikoin tehokkaampaa kaupunkirakentamista jo olemassa olevan rakenteen tiivistämiseksi ja jatkoksi. Tiivistämistä ja laajentamista on ehdotettu erityisesti junaradan, Länsiväylän ja tulevan metrolinjauksen varteen. Toisaalta joissakin paikoissa halutaan säilyttää asumisen väljyys, luonnonläheisyys ja oma rauha.

Kartta näyttää, minne espoolaiset toivovat lisää rakentamista.

Asuinympäristössä arvostetaan erityisesti viihtyisyyttä, rauhallisuutta ja luonnon läheisyyttä. Myös hyvä palvelurakenne ja toimivat liikenneyhteydet ovat vastaajien mielestä olennaisia. Alueen imagolla vaikuttaa olevan olennaisesti merkitystä asuinalueen arvottamisessa.

Henkilöautoilu on vastaajien keskuudessa yleisin kulkumuoto. Hyvät joukkoliikenneyhteydet koetaan silti tärkeiksi asuinalueita arvottaessa. Erityisesti Pohjois-Espooseen toivotaan asuntorakentamisen tiivistämisen myötä parempia julkisen liikenteen yhteyksiä ja enemmän palveluita. Samalla kuitenkin maaseutumaiset alueet halutaan säilyttää mahdollisimman laajasti.

Kaupunkikeskuksissa toivotaan ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamista. Liian tiivis rakentaminen ja puistoalueiden vähäisyys koetaan niissä negatiivisena asiana.

Suurin osa vastaajista (82 %) kokee ylpeyttä asuinalueestaan. Monet toteavat, etteivät halua muuttaa nykyiseltä asuinalueeltaan lainkaan pois. Kyselyn toteuttaminen koetaan yleisesti positiiviseksi asiaksi ja hyväksi vaikutusmahdollisuudeksi. Vastaajat arvostavat sitä, että asukkaille annetaan mahdollisuus esittää näkemyksiään asuinympäristöstään.

Asukaskyselyn analysoinnin seuraavassa vaiheessa tullaan tekemään tarkempia tarkasteluja Espoon jokaiselle seitsemälle suuralueelle sekä syvempiä analyysejä saaduista tuloksista eri muuttujien perusteella. Aineiston luokitteluun ja analysointiin on käytetty tilastollisia ohjelmia, kuten Excel ja SPSS, ja teemakartat on laadittu MapInfo-ohjelmistolla. Karttapohjaisista vastauksista, kuten esimerkiksi toivotun uuden rakentamisen keskittymisestä tai onnistuneista ja epäonnistuneista asuinalueista tullaan laatimaan klusterianalyysejä ArcMap-ohjelmistolla.

Asukaskyselyn tulokset analysoidaan fil. yo Anniina Lehtosen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen pro gradu -työnä. Lopulliset asukaskyselyn tulokset julkaistaan kaavoituksen nettisivuilla kesällä 2014 pro gradu -tutkielman valmistuttua.

Kiitos kaikille vastaajille!

Laura Malm-Grönroos toimii tutkijana yleiskaavayksikössä ja vastaa Espoon asuinympäristön Harava-kyselystä. Fil.yo Anniina Lehtonen analysoi kyselyn tulokset Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen pro gradu -työnä.