keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Elinympäristön tietopalveluista apua tulvariskien hallintaan

Kuva: Riku Lumiaro
Juha Aaltonen & Kaarina Vartiainen

Haravaa pilotoitaessa olemme huomanneet, että Elinympäristön tietopalveluista todella on moneksi. Yksi kyselypalvelu Haravan 35:stä pilotista on tulvariskien hallinnasta annettua lakia toteuttava tulvariskien hallintasuunnitelmien kuuleminen. Euroopan unionin tulvadirektiiviä toimeenpanevan lain tarkoituksena on muun muassa vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. Tulvariskien hallinta on jaksotettu suunnittelukausiin, joissa muun muassa tunnistetaan maan merkittävät tulvariskialueet ja niille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Suunnittelukausi ovat kuusivuotinen ja se alkaa alusta edellisen päätyttyä.  


Tulvariskien hallinnan suunnittelukauden vaiheet.
Klikkaa kuva suuremmaksi!
Kansalaisten ja sidosryhmien mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintaan on kirjattu laissa kahteen suunnitelmakauden vaiheeseen. Hallintasuunnitelman laatimista varten on perustettu tulvaryhmä, jonka tulee varmistaa, että vuorovaikutus hallintasuunnitelman valmistelun eri vaiheissa on riittävä. Vuorovaikutuksessa ovat mukana vesistöalueen ja merenrannikon merkittävän tulvariskialueen viranomaisia, elinkeinonharjoittajia, maa- ja vesialueiden omistajia, vesien käyttäjiä sekä asianomaisten järjestöjen edustajia. Ensimmäisen suunnittelukauden kuuleminen merkittävien vesistö- ja meritulvariskialueiden ehdotuksista toteutettiin 1.4.-30.6.2011. Kuulemisesta tiedotettiin sanomalehdissä, tiedotteilla sekä pyytämällä lausuntoja virkateitse. Mielipide oli mahdollista kertoa myös sähköisesti www-pohjaisella lomakkeella. Sähköisen kuulemisen palautteen määrä erityisesti kansalaisten suunnalta  jäi kuitenkin vähäiseksi. Yksi syy tähän lienee, että tieto kuulemisesta ei saavuttanut osallisia tarpeeksi hyvin.

Kuulemisen jälkeen ehdotuksia tarkistettiin, ja maa- ja metsätalousministeriö nimesi joulukuussa 2011 yhteensä 21 merkittävää vesistö- ja meritulvariskialuetta. Kunnat tekivät erillisenä prosessina hulevesitulvariskialueiden alustavan arvioinnin.

Paikallinen asiantuntemus mukaan suunnitteluun

Tulvariskien hallinnan suunnittelun on tarkoitus olla vuorovaikutteinen prosessi. Viranomaissuunnittelu sujuvoituu, kun arvioinnin ja suunnittelun kohteena olevien alueiden asukkaat ja toimijat ovat mukana alusta lähtien. Esimerkiksi suunnittelussa käytettävät paikkatietoaineistot ovat kattavuudestaan huolimatta aina joltain osin virheellisiä ja näiden tarkistamisessa paikallinen asiantuntemus on tärkeää. Esimerkkejä paikallistuntemuksesta ovat kohteiden sijaintien ja käyttötarkoitusten oikaisu ja ajantasaistaminen. Tulvien osalta paikallistuntemusta ovat esimerkiksi aiempien tulvien peittämät alueet, reitit tulva-alueilla, vedenkorkeudet sekä tulvien aiheuttamat vahingot. Varsinkin jää- ja hyydepadot voivat muodostua yllättäviin, havaintolaitteiden ulottumattomissa oleviin paikkoihin ja aiheuttaa suurta vahinkoa.

Riskiviestinnässä tulee pyrkiä tasapainoon, jossa tiedotetaan ihmisiä, mutta myös tarjotaan uusia tapoja muuttaa nykyisiä käytäntöjä. Tavoitteena on prosessi, jossa ihmisten arvot ja mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon yhdyskuntaa suunniteltaessa.  Kasvokkainen vuorovaikutus on tähän paras tapa, mutta se vaatii myös paljon resursseja, ja siksi saadun palautteen määrä suhteessa sen keräämiseen käytettyihin voimavaroihin voi jäädä pieneksi.

Millaisia hyötyjä Elinympäristön tietopalveluista?

Harava tarjoaa perinteistä kyselylomaketta tai vapaamuotoista palautetta monipuolisemman vaihtoehdon, jolla kuulemisasiakirjassa esitetyt asiat voidaan kyselylomakkeiden lisäksi näyttää kartoilla. Vastaaja voi siirtyä kartalla suoraan esimerkiksi juuri oman elinympäristönsä kohteisiin, nähdä siellä tunnistetut riskitekijät tai ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet ja saada niistä lisätietoja jopa ilman tausta-asiakirjaan tutustumista. Mielipiteensä voi kertoa joko perinteisellä lomakkeella tai vaihtoehtoisesti karttapohjalla, johon voi esittää muutoksia, poistoja tai lisäyksiä. Kaikki tulvariskien hallinnassa käytetty ja tuotettu paikkatietoaineisto voidaan tuoda rajapintojen avulla Haravaan. Paikkatietona annetut vastaukset voidaan siirtää kustannustehokkaasti takaisin suunnittelijoiden omiin järjestelmiin. Seuraava kuulemiskierros vuonna 2014 on suunniteltu toteutettavaksi Haravaa hyödyntäen.

Harava-kyselypalvelun prototyypistä laadittu luonnos 
tulvariskien alustavan arvioinnin kuulemiseen

Tulvariskien hallintasuunnitelmien kuulemisen tiedottamisessa voidaan hyödyntää myös vahtipalvelu Tarkkailijaa. Vuoden 2014 kuulemiskierroksella on käytössä uusi karttapohjainen kyselytyökalu ja tiedottamiskanava, joiden avulla toivotaan runsaasti palautetta ja arvokasta tietoa tulvariskien hallintaan. Kiinnostavasti toteutetun karttakäyttöliittymän avulla kansalaisen kynnys tutustua elinympäristöään koskevaan suunnitteluun madaltuu, sillä kiinnostuksen kohteita koskeva tieto on helpompi löytää vapaasti liikuteltavalta kartalta kuin raporteista. Erilaiset sähköiset herätepalvelut ja mahdollisuus tiedon jakamiseen sosiaalisessa mediassa parantavat tiedon leviämistä, mikä puolestaan mahdollistaa tulvariskien entistä tehokkaamman hallinnan.

Juha Aaltonen työskentelee tulvariskien hallinnan parissa SYKEn vesivarayksikössä ja
Kaarina Vartiainen toimii SYKEssa Harava- ja Tarkkailija-palveluiden projektipäällikkönä.

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Ryhdy Tarkkailijaksi!

Kaarina Vartiainen
 
SADe-ohjelmassa kehitettävän Tarkkailija-palvelun pilottikäyttö on alkanut. Tule mukaan kokeilemaan ja antamaan palautetta!

Jokainen meistä on varmasti joskus törmännyt tilanteeseen, jossa olisi tarvinnut nopeasti ja helposti tietoa oman asuinalueensa tai vaikkapa kesämökkipaikkakuntansa asioista. Ennen tiedon etsiminen on vaatinut lukuisten verkkosivujen läpikäyntiä ja ehkäpä soiton tai kaksikin kuntaan tai jollekin viranomaiselle. Alkukesästä valmistuva Tarkkailija-palvelu tarjoaa näppärän työkalun esimerkiksi oman asuinalueen rakennettuun ympäristöön liittyvien ajankohtaisten asioiden seuraamiseen.

Tarkkailija on karttapohjainen tietopalvelu, jonka avulla voit seurata oman elinympäristösi tai muiden alueiden tapahtumia. Palvelussa voit määrittää itseäsi kiinnostavat aihepiirit ja hankkeet tai rajata tiedonhaun tiettyyn alueeseen. Tämän jälkeen Tarkkailija tiedottaa sinua aina kun uutta tietoa kiinnostuksen kohteistasi on saatavilla. Jos asuinalueellasi on alkamassa vaikkapa kaavoitushanke, josta on tietoa kunnan www-sivuilla, Tarkkailija -palvelu löytää tiedon ja lähettää sen antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Vaihtoehtoisesti palvelussa voi käydä selaamassa ajankohtaisia asioita.

Tarkkailija kerää sisältöä eri toimijoiden verkkopalveluista, nyt jo yli 400 sivustolta. Näitä ovat muun muassa kaikkien kuntien www-sivut, ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen, maakuntaliittojen sekä rakennettuun ympäristöön liittyvien virastojen ja ministeriöiden sivustot. Palvelu on tehty ensisijaisesti kansalaisille, siis jokaiselle meistä.

Tarkkailija-palvelu on käytettävissä osoitteesta www.etarkkailija.fi Palvelu on vielä kehitysvaiheessa ja palvelun käytössä voi esiintyä häiriöitä sekä sisältötiedot voivat olla puutteellisia. Nyt sinulla on mahdollisuus kokeilla palvelun pilottiversiota ja antaa arvokasta palautetta Tarkkailijan viimeistelytyötä varten. Löytyykö palvelusta asuinalueesi tietoja tarpeeksi kattavasti? Puuttuuko jotain? Onko jokin ominaisuus, joka ei toimi? Palvelun etusivun yläreunasta löytyy Anna palautetta -linkki ja palautetta kerätään keskiviikkoon 24.4.2013 saakka. Odotamme palautettasi!

Kirjoittaja toimii Tarkkailija-palvelun projektipäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Vantaan ensiaskeleet karttapohjaisiin kyselyihin

Päivi Rapo

Vantaan kaupunki on ollut aktiivisesti mukana Haravan määrittelytyössä alusta asti. Kiinnostus karttapohjaisiin kysely- ja palautejärjestelmiin oli kaupungissa herännyt jo muutama vuosi aikaisemmin ja olimme ehtineet pohtia asiaa syvällisesti. Osallistuminen valtakunnallisen järjestelmän kehitystyöhön oli täten erittäin luontevaa.

Syksyllä 2012 Vantaa räjäytti totaalisesti Harava potin ja päätyi osallistumaan Harava-pilotointiin jopa viidellä  kyselyllä! Aiheita ovat Lasten vaarapaikat liikenteessä (kuntatekniikan keskuksen tulosalue), Martinlaakson kehityskuva (kaupunkisuunnittelun tulosalue), Vallinkylän asukaskysely (kaupunkisuunnittelun tulosalue), siirtolapuutarhakysely (kaupunkisuunnittelu tulosalue) sekä vieraslajihavainnot (ympäristökeskuksen tulosalue).

Tavoitteenamme on, että ensimmäiset netissä olevat karttapohjaiset kyselyt, siirtolapuutarhakysely ja inventointikysely vieraslajihavainnoista, käynnistyvät huhti- toukokuussa. Loput kolme kyselyä järjestetään syksyllä.

Siirtolapuutarhakysely parhaaseen mökkikuumeaikaan

Kaupunki oli saanut vuosien varrella useita aloitteita uusien siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden perustamiseksi. Uusille siirtolapuutarha-alueille soveltuvia paikkoja on selvitetty 1970-luvulta lähtien ja viimeksi yleiskaavan 2007 laatimisen yhteydessä. Uusia siirtolapuutarhoja ei ole kuitenkaan perustettu 1980-luvun jälkeen. 

Marraskuussa 2011 valmistui konsulttityönä laadittu ”Siirtolapuutarhaselvitys, vapaa-ajan asuminen ja viljely Vantaalla”.  Tämän selvityksen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli kartoittaa millä edellytyksillä Vantaalle olisi mahdollista perustaa uusia siirtolapuutarhoja, kesämaja-alueita ja viljelypalstoja. Työn tässä vaiheessa ei vielä etsitty uusia paikkoja kyseiselle toiminnoille.

Selvityksen toisen vaiheen laatii maisema-arkkitehti Anne Mäkynen ja siihen tullaan liittämään osaksi aineistoa huhti- toukokuussa julkaistava siirtolapuutarhakysely. Kyselyllä halutaan asukkaiden ja muiden osallisten mielipiteitä yhdeksästä ehdotuksesta siirtolapuutarhan sijoituspaikaksi. Lisäksi karttakyselyssä on kohta, jossa voi ehdottaa uusia omia paikkoja.

Kevät tulee, ötökät pörrää ja vieraslajihavainnot käynnistyvät

Mutta mitä ovat vieraslajit? Vieraslajit ovat ihmistoiminnan seurauksena levinneitä eliölajeja. Uudessa elinympäristössään nämä ei-toivotut lajit vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja ja muuttavat elinympäristön rakenteita. Yleisesti vieraslajeja pidetäänkin maailmassa luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä.

Vieraslajeja on kulkeutunut mm. rautateitse, puisten pakkausten tai laivojen painolastivesien mukana. Osan lajeista ihminen on hyötytarkoituksenaan tuonut puutarhaansa, riistaeläimeksi tai kalankasvatuksen tarpeisiin. Suomeen saapuneista vieraslajeista (vajaa tuhat lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisille lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.

Kansallisen vieraslajistrategian mukaisesti kaikkein haitallisimmat vieraslajit tulisi hävittää kokonaan Suomen luonnosta ja muidenkin lajien haittoja torjua mahdollisuuksien mukaan. Toimenpiteisiin ryhtyminen edellyttää tietoa lajien levinneisyydestä ja tässä asukkaiden havainnot oman lähiympäristönsä haitallisista vieraslajeista ovat tärkeitä.  Näinkin laajan alueen jatkuva lajiston seuranta olisi Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen omin resurssein mahdoton tehtävä ilman vapaaehtoistoimintaa.

Mitä seuraavaksi?


Vantaalla odotukset tuleville kyselyille ja niiden tuloksille ovat korkealla. Kyselyillä saatuja tuloksia hyödynnetään eritavoin kussakin tapauksessa. Esimerkiksi asukkaiden vieraslajihavaintoja ja siirtolapuutarhoista saatuja mielipiteitä hyödynnetään ympäristön laadun parantamiseen ja alueiden kehittämiseen. Lasten vaarapaikkoja kartoittamalla pyritään lisäämään liikenneturvallisuutta koululaisten kulkureiteillä.

Projektin edetessä meitä samalla jännittää, löytävätkö ihmiset nämä kyselyt. Tämän vuoksi yhtenä tavoitteenamme on panostaa laajaan ja monipuoliseen tiedottamiseen aiheesta.
Haravalla toteutettavat kyselyt ovat nyt kaupungin ensiaskeleet kohti nettipohjaisia karttakyselyitä. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada vastaavaan palveluun lisää ominaisuuksia, kuten vuorovaikutusta ja visualisointia sekä laajentaa kyselyiden käyttöä kaupungin muillekin toimialoille. Uskon jopa, että Vantaa laajentaa tulevaisuudessa vastaavien kyselyiden tekemistä myös muille toimialoille, kuin maankäyttöön.

Kevättä odotellessa…

Kirjoittaja työskentelee Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelussa va. tietopalvelupäällikkönä