Pohjoisen maankäytössä kaikki vaikuttaa kaikkeen – kestävämpää porotaloutta sähköisillä palveluilla

Kari Oinonen

Jouko Kumpula

Jouko Kumpula ja Kari Oinonen

Poronhoitoalueella törmäävät usein toisiinsa keskenään ristiriitaiset maankäyttötarpeet. Maahan, veteen, metsiin ja tuntureihin liittyy paljon erilaisia arvoja ja hyötyjä, joita halutaan käyttää ja myös suojella. Pohjoisia luonnonvaroja hyödyntävillä elinkeinoilla ja maankäyttömuodoilla on toimintansa kannalta alueellisesti laajat maankäyttötarpeet, jotka menevät usein toistensa kanssa päällekkäin. Maankäytön ristiriitoja ei voida välttää.

Poronhoito yhtenä pohjoisten alueiden vanhimmista elinkeinoista tukeutuu laajoihin laidunalueisiin. Tänä päivänä yhä useammin näille laidunalueille sijoittuu tai niille suunnitellaan kaivoshankkeita, tuulipuistoja, turvetuotantoalueita ja tekoallashankkeita sekä niihin liittyviä rakennelmia. Myös metsätalous ja metsien hakkuut ovat muuttaneet ja muuttavat poronhoidon laidunympäristöä, samoin matkailu- ja lomarakentaminen sekä maatalous. Verraten pienetkin muutokset alueen ympäristössä saattavat kumuloitua ja vaikuttaa porotalouden toimintaedellytyksiin.

Poronhoidon huomioiminen maankäytössä

Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät päällekkäisyydet ja ristiriidat pitäisi tunnistaa ja maankäytön toiminnot tulisi sovittaa yhteen mahdollisimman hyvin ja kestävästi. Miten tällaiseen tavoitteeseen päästään poronhoidon osalta?

Kuva: Petri Shemeikka / SYKE

SYKE:n ja RKTL:n toteuttamassa EAKR-rahoitteisessa POROT-hankkeessa luodaan verkosto yhteistyön parantamiseksi aihepiiriin tietoja tuottavien ja niitä tarvitsevien tahojen kesken. Samalla kehitetään tiedontuotannon ja -jakelun työnjakoa. Hankkeessa kootaan ja päivitetään porolaitumiin, ja poronhoitoon liittyvät, tällä hetkellä hajallaan olevat paikkatietoaineistot helposti käytettäväksi ja hyödynnettäväksi tietopaketiksi. Tätä tietopakettia voivat hyödyntää sähköisissä palveluissa muun muassa maankäytön suunnittelussa mukana olevat ja muut kyseistä tietoa tarvitsevat tahot. Hankkeen kohdealueena on tässä vaiheessa Itä-Lapin ja Rovaniemen maakuntakaavan alue.

SADe-palvelujen hyödyntäminen

Kyselypalvelu Haravaa on kehitetty edelleen Porot-hankkeessa. Nyt vaikkapa paliskunta tai paikallinen yritys voi Haravan avulla pitää yllä poronhoitoon liittyviä paikkatietoaineistoja, paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla. Tietojen saatavuus ja ylläpito on turvattu hankkeen päätyttyäkin.

Haravasta tiedot siirtyvät Tietopalvelu Liiteriin. Liiterissä poronhoidon paikkatietoja voi yhdistää muun muassa rakentamisen, infrastruktuurin ja ympäristön tilan kehittymistä kuvaaviin tietoihin. Poronhoidolle tärkeät alueet voidaan tunnistaa ja ottaa huomioon esimerkiksi infrastruktuurilinjauksia suunniteltaessa. Elinympäristön tietopalvelujen avulla edistetään pohjoisten luonnonvarojen ja ympäristön entistä kestävämpää käyttöä. Helposti saatavilla ja ymmärrettävissä oleva tieto palvelee luonnonvarojen ja alueiden käytön suunnittelua poronhoitoalueella niin maakunta- kuin kuntakaavoituksessa, erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa ja vaikutusarvioinneissa kuin myös Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa ja hakkuusuunnitelmissa.

Jouko Kumpula työskentelee erikoistutkijana poronhoitoon liittyvissä kysymyksissä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa Kaamasessa, kun taas erikoistutkija Kari Oinonen toimii Tietopalvelu Liiterin projektipäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. Molempien työmaat linkittyvät toisiinsa maankäyttöön liittyvissä asioissa.