maanantai 20. toukokuuta 2013

Läpinäkyvyyttä verovarojen käyttöön osallistuvalla budjetoinnilla

Heini Oikkonen

Mihin veronmaksajan rahat menevät? Mitä tapahtuu, kun rahoittaja pääsee päättämään rahojen käytöstä? Harkittua rahankäyttöä ja palveluja kaikenlaisille kansalaisille – näin Helsingin kaupunginkirjaston osallistuvan budjetoinnin pilottihankkeessa, joka järjestettiin syksyllä 2012 yhteistyössä Avanto insight Oy:n ja Emobit Oy:n kanssa. Kokeilun tavoitteena oli antaa kirjaston käyttäjien päättää, miten 100 000 euroa kirjaston kehittämisrahaa tulisi käyttää. Valittujen kohteiden tuli liittyä tulevan keskustakirjaston kehittämiseen.

Käyttäjille annettiin valittavaksi kahdeksan erilaista projektia tai tapahtumaa, jotka perustuivat aiemmin vuoden aikana kerättyihin kirjaston käyttäjien unelmiin. Äänestyksen tuloksena päätettiin toteuttaa neljä projektia: digikulttuuriin keskittyvä kaupunkiverstas, lapsille ja perheille suunnattu satusynttäripalvelu, Suvanto eli hiljentymiseen ja rentoutumiseen keskittyvä tapahtuma sekä Lost & Found -kirjallisuussarja entisistä ja nykyisistä klassikkokirjailijoista. Projektit aloitetaan kuluvan vuoden aikana ja esimerkiksi kaupunkiverstaaseen kuuluvaa 3D-tulostinta voi kokeilla heti Lasipalatsin Kohtaamispaikalla.

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu toteutettiin Sitran tuella, joka oli hyödyntänyt metodia aiemmin Uusi demokratia -foorumillaan. Helsingin kaupunginkirjaston toteutus oli kuitenkin ensimmäinen Suomessa, johon saattoi osallistua kuka tahansa, joko verkossa unelmoiden tai yhdessä muiden kansalaisten kanssa kasvokkain keskustellen.


Lokakuussa 2012 järjestettiin kolme työpajaa, joihin osallistui yhteensä noin 30 henkeä. Osallistujista moni oli mukana oman työnsä tai harrastuneisuutensa perusteella. Osallistujien määrä jäi tavoitetta alhaisemmaksi, vaikka tiedotus onnistui hyvin. Kuten yksi osallistujista totesi, osallistuva budjetointi kuulostaa siltä, että osallistuakseen pitää olla akateemikko. Maailmalla osallistuva budjetointi on sen sijaan koettu helposti lähestyttäväksi ja hallinnon läpinäkyvyyttä parantavaksi toimintatavaksi. Erinomaisia tuloksia on saatu esimerkiksi mobiiliteknologian hyödyntämisestä osana osallistuvaa budjetointia sekä veronmaksuhalukkuuden lisääntymisestä. Parhaimmillaan verokertymä 16-kertaistui Kongon Ibandassa toteutetussa osallistuvan budjetoinnin hankkeessa.

Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon prosessi, johon osallistuvat ovat mukana vastuullisessa, vaikutuksiltaan merkittävässä toiminnassa. Osallistuva budjetointi parantaa demokraattisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan lähiympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Osallistujien – ja järjestäjien – suhtautumista prosessiin muokkaa toisaalta rahan keskeisyys prosessissa. Työpajojen lisäksi projektissa toteutettiin kirjaston budjettidatan avaaminen openspending.org -alustalle. Rahaan liittyvän tiedon käsittely ja avaaminen koettiin kirjastossa haastavaksi ja sen tarpeellisuudesta keskusteltiin.

Maailmalla toteutetuissa osallistuvan budjetoinnin projekteissa on saatu tuloksia, joiden mukaan osallisuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys parantaa veronmaksuhalukkuuden lisäksi paikallishallinnon ja valtion välistä yhteistyötä. Osallistuakseen osallistuvan budjetoinnin prosessiin ei tarvitse olla akateemikko, mutta rahasta päättämiseen, puhumiseen ja tiedon jakamiseen pitää suhtautua positiivisesti. Useimmat osallistujat halusivat työpajoissa keskustella siitä, millä perusteella toteutettava projekti valitaan. Äänestyksen voittajaksi valikoituneet projektit eivät välttämättä hyödyttäneet osallistujia itseään, vaan ne koettiin joko kirjaston toiminnalle tulevaisuuden kannalta parhaaksi tai tärkeiksi muille kirjaston käyttäjille. Osallistuvan budjetoinnin tuloksena oli moniääninen, hyvin perusteltu ja käyttäjien tarpeiden mukainen kokonaisuus.

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Helsingin kaupunginkirjastossa.


Lisätietoja keskustakirjaston hankkeesta sekä osallistuvasta budjetoinnista löydät osoitteista http://keskustakirjasto.fi/osallistuvabudjetointi, http://osallistuvabudjetointi.fi/ sekä http://openspending.org/helsinki_city_library_2009_2011_1.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti