Vantaan kaupunki on ollut aktiivisesti mukana Haravan määrittelytyössä alusta asti. Kiinnostus karttapohjaisiin kysely- ja palautejärjestelmiin oli kaupungissa herännyt jo muutama vuosi aikaisemmin ja olimme ehtineet pohtia asiaa syvällisesti. Osallistuminen valtakunnallisen järjestelmän kehitystyöhön oli täten erittäin luontevaa.
Syksyllä 2012 Vantaa räjäytti totaalisesti Harava potin ja päätyi osallistumaan Harava-pilotointiin jopa viidellä kyselyllä! Aiheita ovat Lasten vaarapaikat liikenteessä (kuntatekniikan keskuksen tulosalue), Martinlaakson kehityskuva (kaupunkisuunnittelun tulosalue), Vallinkylän asukaskysely (kaupunkisuunnittelun tulosalue), siirtolapuutarhakysely (kaupunkisuunnittelu tulosalue) sekä vieraslajihavainnot (ympäristökeskuksen tulosalue).
Tavoitteenamme on, että ensimmäiset netissä olevat karttapohjaiset kyselyt, siirtolapuutarhakysely ja inventointikysely vieraslajihavainnoista, käynnistyvät huhti- toukokuussa. Loput kolme kyselyä järjestetään syksyllä.
Siirtolapuutarhakysely parhaaseen mökkikuumeaikaan
Kaupunki oli saanut vuosien varrella useita aloitteita uusien siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden perustamiseksi. Uusille siirtolapuutarha-alueille soveltuvia paikkoja on selvitetty 1970-luvulta lähtien ja viimeksi yleiskaavan 2007 laatimisen yhteydessä. Uusia siirtolapuutarhoja ei ole kuitenkaan perustettu 1980-luvun jälkeen.
Marraskuussa 2011 valmistui konsulttityönä laadittu ”Siirtolapuutarhaselvitys, vapaa-ajan asuminen ja viljely Vantaalla”. Tämän selvityksen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli kartoittaa millä edellytyksillä Vantaalle olisi mahdollista perustaa uusia siirtolapuutarhoja, kesämaja-alueita ja viljelypalstoja. Työn tässä vaiheessa ei vielä etsitty uusia paikkoja kyseiselle toiminnoille.
Selvityksen toisen vaiheen laatii maisema-arkkitehti Anne Mäkynen ja siihen tullaan liittämään osaksi aineistoa huhti- toukokuussa julkaistava siirtolapuutarhakysely. Kyselyllä halutaan asukkaiden ja muiden osallisten mielipiteitä yhdeksästä ehdotuksesta siirtolapuutarhan sijoituspaikaksi. Lisäksi karttakyselyssä on kohta, jossa voi ehdottaa uusia omia paikkoja.
Kevät tulee, ötökät pörrää ja vieraslajihavainnot käynnistyvät
Mutta mitä ovat vieraslajit? Vieraslajit ovat ihmistoiminnan seurauksena levinneitä eliölajeja. Uudessa elinympäristössään nämä ei-toivotut lajit vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja ja muuttavat elinympäristön rakenteita. Yleisesti vieraslajeja pidetäänkin maailmassa luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä.
Vieraslajeja on kulkeutunut mm. rautateitse, puisten pakkausten tai laivojen painolastivesien mukana. Osan lajeista ihminen on hyötytarkoituksenaan tuonut puutarhaansa, riistaeläimeksi tai kalankasvatuksen tarpeisiin. Suomeen saapuneista vieraslajeista (vajaa tuhat lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisille lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.
Kansallisen vieraslajistrategian mukaisesti kaikkein haitallisimmat vieraslajit tulisi hävittää kokonaan Suomen luonnosta ja muidenkin lajien haittoja torjua mahdollisuuksien mukaan. Toimenpiteisiin ryhtyminen edellyttää tietoa lajien levinneisyydestä ja tässä asukkaiden havainnot oman lähiympäristönsä haitallisista vieraslajeista ovat tärkeitä. Näinkin laajan alueen jatkuva lajiston seuranta olisi Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen omin resurssein mahdoton tehtävä ilman vapaaehtoistoimintaa.
Mitä seuraavaksi?
Vantaalla odotukset tuleville kyselyille ja niiden tuloksille ovat korkealla. Kyselyillä saatuja tuloksia hyödynnetään eritavoin kussakin tapauksessa. Esimerkiksi asukkaiden vieraslajihavaintoja ja siirtolapuutarhoista saatuja mielipiteitä hyödynnetään ympäristön laadun parantamiseen ja alueiden kehittämiseen. Lasten vaarapaikkoja kartoittamalla pyritään lisäämään liikenneturvallisuutta koululaisten kulkureiteillä.
Projektin edetessä meitä samalla jännittää, löytävätkö ihmiset nämä kyselyt. Tämän vuoksi yhtenä tavoitteenamme on panostaa laajaan ja monipuoliseen tiedottamiseen aiheesta.
Haravalla toteutettavat kyselyt ovat nyt kaupungin ensiaskeleet kohti nettipohjaisia karttakyselyitä. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada vastaavaan palveluun lisää ominaisuuksia, kuten vuorovaikutusta ja visualisointia sekä laajentaa kyselyiden käyttöä kaupungin muillekin toimialoille. Uskon jopa, että Vantaa laajentaa tulevaisuudessa vastaavien kyselyiden tekemistä myös muille toimialoille, kuin maankäyttöön.
Kevättä odotellessa…
Kirjoittaja työskentelee Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelussa va. tietopalvelupäällikkönä
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti