Elinympäristön tietopalveluista apua tulvariskien hallintaan

Kuva: Riku Lumiaro

Juha Aaltonen & Kaarina Vartiainen



Haravaa pilotoitaessa olemme huomanneet, että Elinympäristön tietopalveluista todella on moneksi. Yksi kyselypalvelu Haravan 35:stä pilotista on tulvariskien hallinnasta annettua lakia toteuttava tulvariskien hallintasuunnitelmien kuuleminen. Euroopan unionin tulvadirektiiviä toimeenpanevan lain tarkoituksena on muun muassa vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. Tulvariskien hallinta on jaksotettu suunnittelukausiin, joissa muun muassa tunnistetaan maan merkittävät tulvariskialueet ja niille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Suunnittelukausi ovat kuusivuotinen ja se alkaa alusta edellisen päätyttyä.  

Tulvariskien hallinnan suunnittelukauden vaiheet.

Klikkaa kuva suuremmaksi!

Kansalaisten ja sidosryhmien mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintaan on kirjattu laissa kahteen suunnitelmakauden vaiheeseen. Hallintasuunnitelman laatimista varten on perustettu tulvaryhmä, jonka tulee varmistaa, että vuorovaikutus hallintasuunnitelman valmistelun eri vaiheissa on riittävä. Vuorovaikutuksessa ovat mukana vesistöalueen ja merenrannikon merkittävän tulvariskialueen viranomaisia, elinkeinonharjoittajia, maa- ja vesialueiden omistajia, vesien käyttäjiä sekä asianomaisten järjestöjen edustajia. Ensimmäisen suunnittelukauden kuuleminen merkittävien vesistö- ja meritulvariskialueiden ehdotuksista toteutettiin 1.4.-30.6.2011. Kuulemisesta tiedotettiin sanomalehdissä, tiedotteilla sekä pyytämällä lausuntoja virkateitse. Mielipide oli mahdollista kertoa myös sähköisesti www-pohjaisella lomakkeella. Sähköisen kuulemisen palautteen määrä erityisesti kansalaisten suunnalta  jäi kuitenkin vähäiseksi. Yksi syy tähän lienee, että tieto kuulemisesta ei saavuttanut osallisia tarpeeksi hyvin.

Kuulemisen jälkeen ehdotuksia tarkistettiin, ja maa- ja metsätalousministeriö nimesi joulukuussa 2011 yhteensä 21 merkittävää vesistö- ja meritulvariskialuetta. Kunnat tekivät erillisenä prosessina hulevesitulvariskialueiden alustavan arvioinnin.

Paikallinen asiantuntemus mukaan suunnitteluun

Tulvariskien hallinnan suunnittelun on tarkoitus olla vuorovaikutteinen prosessi. Viranomaissuunnittelu sujuvoituu, kun arvioinnin ja suunnittelun kohteena olevien alueiden asukkaat ja toimijat ovat mukana alusta lähtien. Esimerkiksi suunnittelussa käytettävät paikkatietoaineistot ovat kattavuudestaan huolimatta aina joltain osin virheellisiä ja näiden tarkistamisessa paikallinen asiantuntemus on tärkeää. Esimerkkejä paikallistuntemuksesta ovat kohteiden sijaintien ja käyttötarkoitusten oikaisu ja ajantasaistaminen. Tulvien osalta paikallistuntemusta ovat esimerkiksi aiempien tulvien peittämät alueet, reitit tulva-alueilla, vedenkorkeudet sekä tulvien aiheuttamat vahingot. Varsinkin jää- ja hyydepadot voivat muodostua yllättäviin, havaintolaitteiden ulottumattomissa oleviin paikkoihin ja aiheuttaa suurta vahinkoa.

Riskiviestinnässä tulee pyrkiä tasapainoon, jossa tiedotetaan ihmisiä, mutta myös tarjotaan uusia tapoja muuttaa nykyisiä käytäntöjä. Tavoitteena on prosessi, jossa ihmisten arvot ja mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon yhdyskuntaa suunniteltaessa.  Kasvokkainen vuorovaikutus on tähän paras tapa, mutta se vaatii myös paljon resursseja, ja siksi saadun palautteen määrä suhteessa sen keräämiseen käytettyihin voimavaroihin voi jäädä pieneksi.

Millaisia hyötyjä Elinympäristön tietopalveluista?

Harava tarjoaa perinteistä kyselylomaketta tai vapaamuotoista palautetta monipuolisemman vaihtoehdon, jolla kuulemisasiakirjassa esitetyt asiat voidaan kyselylomakkeiden lisäksi näyttää kartoilla. Vastaaja voi siirtyä kartalla suoraan esimerkiksi juuri oman elinympäristönsä kohteisiin, nähdä siellä tunnistetut riskitekijät tai ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet ja saada niistä lisätietoja jopa ilman tausta-asiakirjaan tutustumista. Mielipiteensä voi kertoa joko perinteisellä lomakkeella tai vaihtoehtoisesti karttapohjalla, johon voi esittää muutoksia, poistoja tai lisäyksiä. Kaikki tulvariskien hallinnassa käytetty ja tuotettu paikkatietoaineisto voidaan tuoda rajapintojen avulla Haravaan. Paikkatietona annetut vastaukset voidaan siirtää kustannustehokkaasti takaisin suunnittelijoiden omiin järjestelmiin. Seuraava kuulemiskierros vuonna 2014 on suunniteltu toteutettavaksi Haravaa hyödyntäen.

Harava-kyselypalvelun prototyypistä laadittu luonnos 

tulvariskien alustavan arvioinnin kuulemiseen

Tulvariskien hallintasuunnitelmien kuulemisen tiedottamisessa voidaan hyödyntää myös vahtipalvelu Tarkkailijaa. Vuoden 2014 kuulemiskierroksella on käytössä uusi karttapohjainen kyselytyökalu ja tiedottamiskanava, joiden avulla toivotaan runsaasti palautetta ja arvokasta tietoa tulvariskien hallintaan. Kiinnostavasti toteutetun karttakäyttöliittymän avulla kansalaisen kynnys tutustua elinympäristöään koskevaan suunnitteluun madaltuu, sillä kiinnostuksen kohteita koskeva tieto on helpompi löytää vapaasti liikuteltavalta kartalta kuin raporteista. Erilaiset sähköiset herätepalvelut ja mahdollisuus tiedon jakamiseen sosiaalisessa mediassa parantavat tiedon leviämistä, mikä puolestaan mahdollistaa tulvariskien entistä tehokkaamman hallinnan.

Juha Aaltonen työskentelee tulvariskien hallinnan parissa SYKEn vesivarayksikössä ja

Kaarina Vartiainen toimii SYKEssa Harava- ja Tarkkailija-palveluiden projektipäällikkönä.