Suoria vaikuttamismahdollisuuksia kuntalaisille

Mikko Nislin

Merkitsevätkö alati heikkenevä äänestysaktiivisuus ja epäluottamus poliittista järjestelmää kohtaan suomalaisen demokratian rapautumista? Onko kuntarakennekeskustelussa huomioitu tarpeeksi hyvin kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien tärkeys osana paikallisyhteisöä? Valtion ja kuntien hallinnossa tapahtuu koko ajan ja edustuksellinen demokratia ei aina välitä näkemystä siitä, mikä on esimerkiksi jonkin valtion hankkeen tai kunnan suunnitelman todellinen vastaanotto kansalaisten ja kuntalaisten keskuudessa.

Maaliskuussa 2012 voimaan tullut laki kansalaisaloitteesta velvoittaa eduskunnan ottamaan käsittelyyn lakialoitteen, jonka on allekirjoittanut 50 000 äänioikeutettua. Ensimmäisessä maaliskuussa 2013 eduskunnalle luovutetussa kansalaisaloitteessa vaadittiin turkistarhauksen kieltämistä.  Myös voimassa oleva kuntalaki velvoittaa kuntia luomaan suoria osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kuntalaisille.

Valtio on viime vuosina näkyvästi tavoitellut julkisen hallinnon avoimuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä eri ministeriöiden yhteisissä hankkeissa. Sähköisen asioinnin ja demokratian SADe-ohjelmassa oikeusministeriö on luonut verkkoon uudenlaisen kansalaisten osallistumisympäristön, jonka käyttäjiksi odotetaan kansalaisia, valtion viranomaisia ja kuntia. Otakantaa.fi-sivuston tarkoitus on lisätä julkisen hallinnon, kansalaisten ja kolmannen sektorin välistä vuorovaikutusta sekä tarjota mahdollisuuksia uusien ajatusten levittämiselle. Kansalaisaloite.fi -sivustolla voi luoda kansalaisaloitteita ja kerätä niille kannatusta. Viimeksi mainitun rinnalla tulee toimimaan kuntalaisaloite.fi, joka on parasta aikaa valmisteilla ja otetaan kevään kuluessa käyttöön. Jotta kuntalainen voi lähettää palvelun kautta aloitteita omaan kuntaansa, tulee kunnan hyväksyä kuntalaisaloitepalvelun käyttöönotto.

Kuntalaisaloite.fi-sivustosta ollaan rakentamassa esteetöntä, kaikille avointa ja kaksikielistä palvelua. Tavoitteena on lisätä aloitteiden määrää, parantaa niiden laatua ja yhdenmukaistaa nykyisiä kirjavia käytänteitä. Monella kunnalla on jo käytössä oma sähköinen aloitejärjestelmänsä, mutta käytännöt vaihtelevat suuresti. Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietokeskus selvitti vuonna 2012 yhteensä 188 yli 5000 asukkaan kunnan verkkodemokratian tilaa. Näistä hieman alle puolella oli käytössä sähköinen aloitejärjestelmä. Kuntalaispalautetta keräsi yli 90 prosenttia vastanneista kunnista, mutta pelkkä palautteen kerääminen ei ole todellista kuntalaisten osallistamista eikä se lisää kuntalaisten kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista. Huolestuttava yksityiskohta Turun selvityksessä oli se, että vain neljännes tutkimuksen kunnista välitti verkkosivuillaan asukkailleen tietoa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista.

Oikeusministeriö on esittänyt, että kunnat voisivat halutessaan liittää kuntalaisaloitepalvelun upotuksena sopivaan kohtaan  omille verkkosivuilleen.  Tällöin kuntalainen voisi nähdä oman kuntansa kotivisuilla kotikunnassaan vireillä olevat aloitteet, ilmoittautua kannattamansa aloitteen tukijaksi ja lähettää sähköisesti omansa kunnan kirjaamoon, jonne oikeusministeriön ylläpitämä palvelu sen toimittaa. Kuntalaisaloitteen laatija päättää siitä, alkaako hän kerätä aloitteelleen kannatusta palvelussa vai lähettääkö hän sen palvelun kautta suoraan kuntaan.  Aloitteen voi palvelussa tehdä omaan kotikuntaansa tai kuntaan, jonka jäsen on. Suoraan kuntaan menevän aloitteen tunnistautumiseen riittää aloitteen tekijän sähköpostiosoite. Ennen aloitteeseen osallistumista kukin aloitteen kannattaja saa valita, haluaako hän oman nimensä näkyvän aloitteen kannattajien joukossa. Aloitteiden kannattaminen edellyttää käyttäjätietojen varmentamista vahvalla sähköisellä tunnnistautumisella. Kunnan tulee käsitellä kaikki kuntalaisaloitteet ja tiedottaa kerran vuodessa valtuustoa aloitteiden sisällöistä ja niille tehdyistä toimenpiteistä. Suoraan valtuuston käsittelyyn menee yli kahden prosentin kannatuksen kunnan äänioikeutetuista saanut aloite. Neuvoa-antava kansanäänestys järjestetään, jos kansanäänestysaloite on saanut yli viiden prosentin kannatuksen. Palvelu todella mahdollistaa vaikuttamisen, jos sen käyttö saadaan leviämään ja vakiinnutettua Suomen kuntiin.

Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen on usein havahduttu vasta kuntaliitosten pakotettua uuden kunnan huomioimaan reuna-alueittensa taajamien asukkaiden näkökulmia, ja usein varsin haastavassa muutostilanteessa. Kunnan velvollisuus on ilmentää asukkaidensa tahtoa ja luoda kuntalaisille toimivat osallistumis- ja vaikuttamiskanavat. Edustukselliseen demokratiaan nojautuva itsehallinto vaatii rinnalleen myös muita tapoja vaikuttaa, mutta on tärkeää, että kunnan poliittinen päätöksenteko, virkamiesjohto ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet muodostavat toimivan ja yhtenäisen vaikuttamiseen ja osallistumiseen nojautuvan kokonaisuuden. Uudet teknologiset järjestelmät luovat tähän mahdollisuuksia, mutta on tärkeää omaksua ne strategisesti osaksi kunnan päätöksentekoa ja käyttää niitä oikein. Toimivat aloitejärjestelmät antavat kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa edelleen tärkeinä pidettyihin kotiseudun asioihin ja vahvistavat kunnan roolia asukkailleen tärkeänä toimijana.   

Kirjoittaja työskentelee Suomen Kuntaliiton Tietoyhteiskuntayksikössä erityisasiantuntijana