Kaarina Vartiainen
Tamperelaiset pääsevät ensimmäisenä kokeilemaan,
osallistumaan ja kertomaan mielipiteensä karttapohjaisen kyselypalvelu Haravan
kautta. Palvelu otetaan käyttöön tänään ensimmäistä kertaa. Aiheena
ensimmäisessä pilottikyselyssä on Tampereen keskustan strateginen
osayleiskaava. Kyselyn tarkoituksena on koota tamperelaisten ja muiden
Tampereen keskustan käyttäjien näkemyksiä keskustan strategisen
osayleiskaavatyön pohjaksi. Haravassa vastaajat merkitsevät mielipiteensä
suoraan kartalle. Kyselyiden avulla pyritään tuomaan asukkaiden mielipiteet ja
näkemykset kiinteämmin mukaan suunnittelutyöhön.
Kyselyä on suunniteltu ja toteutettu viime syksystä
lähtien Harava-palvelun pilottityöpajoissa, joissa
Tampereen kaupunki on ollut aktiivisesti mukana. Kyselyn suunnitteluun ovat
osallistuneet myös Tampereen yliopiston ympäristön ja alueiden politiikan
opiskelijat osana ”Kaupunkikeskustan strateginen kehittäminen: Uudenlaiset
osallistumismenetelmät ja tiedontuotanto käytännössä” -kurssia. Opiskelijat ovat mukana myös kyselyn
vastausten analysoinnissa.
Nyt valmis kysely on avattu. Tampereen keskustan
strategisesta osayleiskaavasta järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 6.2,
jossa kerrotaan myös Harava-palvelusta ja miten sen avulla voi vaikuttaa.
Lisätietoja Tampereen kaupungin sivuilta.
Valmis kysely nähtävissä täällä. Lisätietoja SYKEn ja
Ympäristöministeriön tiedotteesta.
|
Lisää Harava-kyselyiden käyttöönottoja tehdään pitkin
vuotta 2013. Huhtikuussa vuorossa ovat Ilmajoen kunta, Porin kaupunki,
Tampereen kaupunki, Satakuntaliitto, Lounaispaikka, Sipoon kunta, Turun
yliopisto yhteistyössä Metsähallituksen kanssa, Vantaan kaupunki,
Varsinais-Suomen ELY -keskus ja Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry. Haravan
pilottiorganisaatiot ovat kuntia, maakuntaliittoja, elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksia, yrityksiä, yhdistyksiä ja yliopistoja.
Minä ja monet muut Harava-palvelun ideoinnissa,
suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olevat odotamme innolla ja suurella
mielenkiinnolla kokemuksia Tampereen pilottikäytöstä. Siitä saammekin lukea
myöhemmin keväällä täältä blogista.
Kirjoittaja toimii
Harava-palvelun projektipäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti