Mitä on käytettävyys? Sanana se on melko ilmeinen: kuinka helposti jotain asiaa voi käyttää siihen, mihin se on tarkoitettu. Hyvä työkalu tekee tehtävänsä ilman ongelmia. Joillekin hyvä työkalu sisältää kaikki toiminnot, joita he voivat kuvitella tarvitsevansa huolimatta siitä, miten monimutkainen lopputulos on. Joillekin se on heidän eniten käyttämät toiminnot tehtyinä mahdollisimman virtaviivaisiksi ja helpoiksi käyttää. Lähes kaikille käytettävyyttä on se, ettei työn tekeminen ole rasittavaa tai vaikeaa.
Tietokoneohjelmat ovat työkaluja siinä missä oikeat esineetkin. Niiden käytettävyys on erittäin tärkeää, jos työstä halutaan mukavaa ja tehokasta. Ohjelma voi olla yrityksen verkkosivu tai arkipäiväinen työkalu, mutta sen tarkoitus on antaa käyttäjälle jokin hyöty, joka voi olla tietoa, palvelu tai vaikka graafinen elämys. Tämä lopputuote on asian ydin, ja ohjelma on mukana vain välineenä. Parhaimmillaan ohjelma on läpinäkyvä työkalu, joka päästää käyttäjän tekemään työnsä häiriöttä. Huonoimmillaan se on rasite, tai jopa este, käyttäjän työlle. Kuvittele esimerkiksi ovi, jonka saranat ovat ruosteessa ja kahva jumissa. Jos tuo ovi vaihdetaan automaattioveen, joka avautuu kun sen lähelle kävelee, eron huomaa heti.
Käyttökokemuksen luominen ei välttämättä ole helppo tehtävä. Jokaisella ohjelmalla on omat vaatimuksensa ja käyttäjänsä, minkä takia hyvän käyttötuntuman aikaansaaminen vaatii yllättävän paljon vaivaa. Käytettävyystyötä voidaan sanoa näkymättömäksi, koska ohjelman käyttäjä ei välttämättä huomaa työmäärää, joka sen eteen on tehty. Huono käytettävyys on paljon ilmeisempää kuin hyvä sellainen.
Käytettävyyssuunnittelu tehdään huomioimalla ominaisuuksia, jotka vaikuttavat käytettävyyteen. Esimerkiksi uuden sivun latausaika ja virheilmoitusten selkeys ovat melko yksinkertaisia huomioitavia asioita. Lisäksi joudutaan ajattelemaan ohjelman käyttöä käyttäjän näkökulmasta. Suunnittelija joutuu miettimään kuinka helposti ohjelman voi oppia ja muistaa, tai joutuuko käyttäjä muistamaan liikaa tietoja ohjelmaa käyttäessä. Keskeistä on myös neuvooko ohjelma käyttäjää ja tarjoaako se oikeat työkalut oikeaan aikaan. Tietenkin ohjelman pitää myös tuntua miellyttävältä käyttää mahdollisimman isolle osalle sen käyttäjistä. Ominaisuuksien tärkeysjärjestys vaihtelee ohjelman käyttötarkoituksen mukaan.
Kaiken saaminen kerralla oikein on haastavaa. Tämän takia käytettävyyden suunnittelussa käyttötestaus oikeilla käyttäjillä on yleinen ja hyväksi havaittu tapa parantaa lopputulosta. Ohjelman saaminen käyttäjien kokeiltavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kauan ennen viimeisen version tekemistä, vähentää ongelmia silloin kun valmis tuote otetaan käyttöön.
Aikaisemmin kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöönsä ovat olleet työläitä ja hitaita. SADe-hankkeen Harava-palvelu antaa kansalaisille uuden kanavan vaikuttaa ympäristöönsä tehokkaasti. Kansalaisten aktivointi käyttämään tätä palvelua saadaan parhaiten aikaan miellyttävän ja helppokäyttöisen ohjelman kautta. Hankkeessa mukana olevat pilotit pääsevät ensimmäisenä antamaan palautetta ja uutta tietoa ohjelman tekijöille, ja näin edesauttamaan kansan vaikutusvaltaa omaan ympäristöönsä.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti