Uudenlaiset elinympäristön tieto- ja analyysipalvelut kiinnostavat myös meitä tutkijoita. Rakennetun ympäristön ja sen suunnittelun tutkijalle SADe-palvelut näyttäytyvät mahdollisuuksina avartaa tutkimuksen tiedonhankintaa ja työtapoja laajemminkin. Ehkä eniten kuitenkin kiehtoo se, että palvelujen kautta tiedon käyttäjät voivat saada tutkimuksesta entistä enemmän irti.
Tietoaineistoja
yhdelle luukulle niputtava Liiteri voi madaltaa kynnystä sellaisten aineistojen
käyttöön, joita tutkija on välttänyt niiden hankkimisen vaivalloisuuden vuoksi
tai joiden olemassaolosta hän ei ole aiemmin tiennytkään. Liiteri ja sen
uutuuksista ilmoittava Tarkkailija voivat tehostaa tutkimustyötä vähentämällä
aineistojen etsimiseen kuluvaa aikaa. Näppärä karttakäyttöliittymä voi
houkuttaa käyttäjiksi niitäkin, jotka ovat pitäneet
karttatarkasteluja paikkatietoeksperttien heininä.
karttatarkasteluja paikkatietoeksperttien heininä.
Lisäämällä
omia analyysejaan Liiteriin tutkijat voivat olla mukana välittämässä olemassa
olevienkin aineistojen kiintoisuuksia samalla luukulla käyville tiedon
käyttäjille. Tiedon hyödyntämistä edistäisi mahdollisuus jakaa tuloksia
dynaamisinakin esityksinä edelleen esimerkiksi blogeissa ja muilla
kommentointifoorumeilla. SADe-palvelujen ja sosiaalisen median yhteispeli
palvelisi kansalaisten
osallistumisen ohella tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua.
Tutkijakunta
voi hyötyä SADe-palveluista myös keskinäisten haasteidensa setvimisessä.
Helsingin
yliopiston ja kolmen tutkimuslaitoksen yhteisessä Ensure-tutkimushankkeessa
tavoittelemme tieteidenvälistä ymmärrystä kaupunkiseutujen viherrakenteen
tuottamista ekosysteemipalveluista. Eri tieteenaloja edustavat tutkimustiimit
mm. mittaavat viheralueiden kykyä torjua tulvia, selvittävät ihmisten
ympäristökokemuksia ja ympäristön käytön kytköksiä terveyteen sekä mallintavat
palvelujen taloudellista merkitystä.
SADe-palveluilla
syntyvät visuaaliset havainnollistukset voivat auttaa tutkimusryhmäämme
kehittämään yhteistä kieltä ja oppimaan yhdessä. Tarkkailijan avulla voisimme
seurata, mitä tutkimusalueiden suunnittelussa tapahtuu. Haravalla voisimme
kartoittaa ihmisten kokemuksia ekosysteemipalveluista eri kaupunkiseuduilla.
Liiterissä voisimme jatkossa tarkastella vaikkapa viherrakenteen hyödyntämistä
kaavoissa kaupunkiympäristön laadun ja asuntojen arvon lähteenä. Liiterin
äärellä voisimme keskustella analyyseistä reaaliaikaisesti vaikka Skypessä
silloinkin, kun kokoontuminen saman koneen ääreen ei onnistu.
Toivon, että
tutkijat löytävät SADe-palveluiden mahdollisuudet päästä tiiviimpään
vuoropuheluun niin tutkijakollegoiden, suunnittelijoiden, päätöksentekijöiden,
kansalaisten kuin yritystenkin kanssa. Odotan, että pääsemme kokeilemaan
palveluja ja inspiroitumaan lisää muiden kokeiluista.
Kirjoittaja on tutkija
Ensure-hankkeessa Suomen ympäristökeskuksessa
Olen samaa mieltä, että käytännön ja tutkimuksen välinen kuilu on nykyisellään liian suuri. Olemme kiinnostuneita samoista kysymyksistä, mutta keskustelu ei kohtaa. Varmaankin yksi syy on se, että ei ole yhteisiä työkaluja. Minäkin odotan ja toivon, että SADe-palvelut tuovat tähän muutoksen.
VastaaPoista