perjantai 20. huhtikuuta 2012

Miksi hakea, jos voi heti löytää?

Petrus Pennanen

Verkon sisältömäärät ovat webin alkuajoista räjähtäneet miljardeja kertoja suuremmiksi. Tavat joilla löydetään kiinnostavaa sisältöä ovat kuitenkin pitkälti samoja kuin 90-luvun alkupuolella; tieto löydetään hakukoneella tai muiden ihmisten, kuten toimittajien ja kavereiden tekemien suositusten kautta.

Hakukoneet ovat tulleet helppokäyttöisimmiksi, mutta niissä on edelleen sama perusongelma. Käyttäjän on keksittävä oikeat avainsanat jotka löytyvät myös halutuista artikkeleista, ja tämä vaatii usein erilaisten sanojen ja niiden yhdistelmien kokeilua. Ja vaikka ensimmäinen haettava termi olisikin sopiva, vaatii hakeminen tietysti aina käyttäjän aloitetta ja ajan käyttöä hakusanojen syöttöön.

Haun tuloslista syntyy ylläpitäjien valitsemien kriteerien perusteella. Hakukonetta pyörittävä yhtiö päättää, minkälaiset sisällöt nousevat tuloslistan kärkeen ja siten minne käyttäjä haun tuloksena luultavasti päätyy.

Hakukoneen valta korostuu kun samaan aiheeseen liittyvä tieto on hajallaan useissa palveluissa. Jos kansalainen hakee tietoa vaikkapa uudesta joukkoliikennelinjasta, voi hän ensin löytää hakukoneesta virallisen tiedotteen kuntansa sivulta sen suunnittelun aloittamisesta. Luettuaan sen hän palaa hakukoneeseeen ja siirtyy paikallislehteen jossa lainataan poliitikkoa hankkeen aikataulusta. Siirryttyään takaisin hakukoneeseen, hän löytää keskustelupalstalta viestin, jossa arvioidaan projektin budjetin realistisuutta. 

Tämä onkin nykyään yleinen verkon käytön tapa; tehdään haku, luetaan yksi artikkeli yhdestä lähteestä, mennään takaisin hakemaan ja luetaan toinen artikkeli toisesta lähteestä, jne. Onkohan tämä paras ratkaisu käyttäjän tai verkkopalveluiden kannalta? Hakukoneyhtiön liikevaihdon kannalta se epäilemättä on.

Viimeisin kymmenen vuoden aikana on hitaasti mutta varmasti alkanut kehittyä ja levitä uusi tapa sisällön löytämiseen. Sisällön automaattisessa suosittelussa palvelu yrittää ennustaa käyttäjän tarpeita ja näyttää kiinnostavia sisältölinkkejä ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään muuta kuin klikkailla auki kiinnostavia artikkeleita. Kirjakaupassa suositellaan kirjoja, joita muut saman kirjan ostaneet ovat valinneet. Sanomalehdessä uutisartikkelin vieressä voidaan näyttää samoihin aiheisiin liittyviä juttuja muista palveluista. Ja palvelun etusivulla voidaan näyttää uutta sisältöä, joka sopii käyttäjän aiempiin klikkauksiin liittyviin aiheisiin.

Suositusten klikkaaminen on helpompaa kuin hakukoneen käyttö ja aiheesta syntyy kattava kuva myös heille, jotka eivät jaksa tehdä vielä yhtä hakua aiheesta.  Tulevaisuudessa kunnan sivulla olevan bussilinjatiedotteen vieressä voikin näkyä jo valmiiiksi linkki sekä aiheeseen liittyvään lehtiartikkeliin että keskustelufoorumin viestiin.

Verkkopalvelujen kehityksessä on panostettu paljon hakukoneoptimointiin ja palvelujen sisäisiin hakukoneisiin. Kannattaisiko jatkossa kiinnittää huomiota myös siihen, miten kiinnostavaa sisältöä tuodaan esille ilman että käyttäjän tarvitsee hakea sitä?

Kirjoittaja on
Leiki Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti