Kaavoittajan odotuksia SADe-työkaluille

Pilvi Nummi-Sund

Sipoossa järjestämme merkittävissä asemakaavahankkeissa jo kaavan aloitusvaiheessa vuorovaikutustilaisuuden, jossa osallistujat voivat tuoda esiin omia tavoitteitaan ja näkökulmiaan. Usein tilaisuudet järjestetään työpajoina, joissa osallistujat keskustelevat pienryhmissä ja merkitsevät kartalle tärkeitä paikkoja ja ideoita. Kuntalaisten keskustellessa keskenään, näkökulmat ja ideat jalostuvat, ja niille löydetään myös perusteluja. Samalla osallistujat oppivat toisiltaan ja kuulevat erilaisia näkökulmia ja ajatuksia. 

Kuva:  Sipoon Kartanonrinteen asemakaavan aloitusvaiheen työpajan karttatyöskentelyä. Asemakaavan lähtökohtana on alueelle laadittu alustava kaavarunko, jonka havainnekuva näkyy kuvassa. Kaavarunko ei kuitenkaan sido suunnittelua.

Kasvokkaisen vuorovaikutuksen menetelmiä ei sellaisenaan tule siirtää verkkoon, mutta tavoitteena tulee olla samantasoinen vuorovaikutus. Työpajatyöskentelyssä tärkeää on ajoitus eli osallistuminen suunnittelun varhaisessa vaiheessa, lähtötietojen havainnollinen kuvaaminen sekä ideoiden ja näkökulmien jakaminen monensuuntaisesti kuntalaisten ja suunnittelijoiden kesken.

SADe-ohjelman Harava-työkalu tarjoaa mahdollisuuden karttapohjaiseen tiedonkeruuseen. Näkökulmien ja ideoiden jalostumisen kannalta on myös tärkeää, että kerätyistä kommenteista voidaan jatkaa keskustelua. Nykyisin on olemassa monipuolinen valikoima sosiaalisen median työkaluja, joita voisi yhdistää SADe-työkaluihin. Esimerkiksi Facebookin kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty osallistamisessa.

Toivottavasti SADe-ohjelman työkalut tulevat olemaan niin helppokäyttöisiä, että kaavoittaja pystyy halutessaan itse käynnistämään hankkeeseen liittyvän tiedon keruun.  Käyttöönoton vaivattomuus on ehdoton edellytys aloitusvaiheen osallistumisen järjestämiselle. Kaavan aloitusvaiheessa työtä on muutoinkin paljon ja aikataulu usein tiukka.

Suunnitteluhankkeiden lähtötiedot ovat yleensä karttamuodossa. Tiedon havainnollistamista ja jakelua helpottaisi kaavahankkeen sivulle upotettava karttaikkuna. Kaavasivuilla on tietysti esitettävä suunnittelualueen sijainti, mutta karttaikkunaan voisi tuoda myös muita lähtötietoja. Tietojen tarkastelu yhdessä näkymässä erillisten pdf-dokumenttien sijaan olisi havainnollisempaa. 

Työpajamenetelmän yhtenä haasteena on kerätyn tiedon jakaminen edelleen muille kuntalaisille (kts. Kartanonrinteen työpajan yhteenveto). Materiaali vaatii usein paljonkin työstämistä. SADe-työkalut voivat tehostaa tätä työvaihetta. Kartalle kertyneet kommentit ovat suoraan julkaistavissa Liiteri-sovelluksen kautta. Mikäli on tarpeen tehdä tarkempaa analyysiä, voi aineiston siirtää omaan paikkatieto-ohjelmistoon. Lopullinen analyysi voidaan siirtää jälleen Liiteriin kuntalaisten saataville.

Sähköisiä osallistumispalveluita tarvitaan, jotta entistä laajempi joukko kuntalaisia pääsee vaikuttamaan suunnitteluun. Toivon, että SADe-ohjelman sähköiset työkalut tuovat myös tehokkuutta kaavoituskäytäntöihin ja innostavat kaavoittajia osallistamaan.

Kirjoittaja toimii kaavoittajana Sipoon kunnassa ja on tekemässä jatko-opintoja kaavoitukseen liittyvästä verkko osallistumisesta