torstai 21. joulukuuta 2017

Poronhoidon paikka- ja tilastotiedot käyttöön palvelupakettien avulla

Anu Kotilainen

Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin on lisätty useita poronhoidon palvelupaketteja, joissa on yhdistetty poronhoidon paikka- ja tilastotietoja muiden aineistojen kanssa helppokäyttöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelupaketteja voivat hyödyntää niin paliskunnat, Paliskuntain yhdistys, kunnat, ELY-keskukset kuin maakuntaliitotkin. Palvelupakettien avulla voi esimerkiksi tarkastella poronhoidon ja muiden maankäyttömuotojen, kuten liikenteen tai luonnonsuojelun sijoittumista kartalla. Palvelupakettien hyödyntäminen on tehty nopeaksi ja helpoksi, eikä siihen vaadita aiempaa kokemusta paikkatieto-ohjelmista.

Mitä poronhoidon palvelupaketit pitävät sisällään?

Poronhoidon palvelupaketit ”Poronhoidon tilastot” ja ”Poronhoidon paikkatiedot” tarjoavat kattavaa tietoa poronhoitoon liittyen. Tilastopaketin avulla voi helposti tarkastella paliskunnittaisia tilastoja esimerkiksi porojen määristä, petojen tappamista poroista sekä erilaisten laidunalueiden pinta-aloista paliskunnittain. Paikkatietopakettiin on koottuna kaikki Liiteriin lisätyt poronhoidon karttatasot, kuten laidunalueet ja kierrot. Lisäksi jatkossa paketista löytyvät myös laidunluokitus- ja häiriöaluekartat.

Kuva 1: Poronhoidon tilastot -palvelupaketti.

”Rakennelmat ja kuljetusreitit” -palvelupaketista näkee helposti muun muassa kämppien, veräjien ja erilaisten aitojen sijainnin. ”Laidunalueet ja kierrot” -palvelupaketissa on kuvattu suurempia kokonaisuuksia, kuten laidunalueita ja syys- ja kevät kiertoja.

”Liikenne ja poronhoito” -paketissa on esitetty poronhoidon tärkeitä reittejä ja alueita yhdessä paliskuntien ilmoittamien porokolarialueiden sekä Liikenneviraston liikennemääriä kuvaavan aineiston kanssa. ”Poronhoito ja luonnonsuojelualueet” -paketissa (kuva 2) sen sijaan poronhoidon paikkatietoja on esitetty yhdessä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden kanssa.

Kuva 2: Poronhoito ja luonnonsuojelualueet -palvelupaketti.

”Poronhoito ja muu maankäyttö” -paketteihin on koottu karttatasoja ja tilastoja poronhoitoon ja muihin maankäyttömuotoihin liittyen. Palvelupakettien avulla voi esimerkiksi tarkastella missä menevät kiinteistöjen rajat, miten paljon asukkaita asuu eri paliskunnissa tai kuinka suuri osa paliskunnan pinta-alasta on esimerkiksi maatalousaluetta.

Miten palvelupaketit toimivat?

Palvelupaketit löytyvät Liiterin vasemman reunan sinisestä palkista (kuva 3). Palvelupaketin saa avattua klikkaamalla halutun paketin nimeä listalta. Joidenkin palvelupakettien aukeaminen kestää hetken, joten paketin avautumista kannattaa odottaa rauhassa. Toinen tapa avata palvelupaketti on avata paketti suoran linkin avulla. Palvelupakettien kuvaukset ja linkit paketteihin löytyvät täältä. Linkkiä klikkaamalla aukeaa ensin Liiterin kirjautumissivu ja sitten itse palvelupaketti.

Kuva 3: Palvelupakettien sijainti Liiterissä.

Palvelupakettien aloitusnäkymä on oletuksena zoomattu johonkin tiettyyn poronhoitoalueen osaan, jossa paketin aineistot erottuvat selkeästi. Näkymää voi liikuttaa joko käsi-työkalulla tai vasemman reunan haku-toimintoa käyttämällä. Hakukenttään voi kirjoittaa esimerkiksi katuosoitteen tai kunnan nimen. Osa palvelupaketin karttatasoista ja tilastoista on valmiiksi avattuna aloitusnäkymässä, loput paketin aineistoista saa näkyviin Karttatasot-valikon Palvelupaketin tasot -välilehdeltä. 

Lisäksi paketteihin voi lisätä aineistoja myös muista aihepiireistä Karttatasot-valikon Kaikki tasot -välilehdeltä. Myös omien karttatasojen lisääminen on mahdollista. Jos paketti sisältää tilastoja, myös niistä vain osa on aloitusnäkymässä näkyvissä. Paketin tilastot saa näkyviin valitsemalla Tilastot > Palvelupaketin tilastot > Valitse tilasto. Tilastoa valitessa kannattaa tarkistaa, että kohdassa Valitse esitystaso on valittuna vaihtoehto Paliskunnittain. Lisää ohjeita palvelupakettien hyödyntämiseen on saatavilla Liiterin vasemman reunan alakulmasta löytyvistä käyttöohjeista.

Poronhoidon palvelupaketit on tarkoitettu kaikille Liiterin käyttäjille, jotka toimivat poronhoitoalueella tai esimerkiksi tekevät tutkimusta poronhoitoon liittyen. Oikeudet poronhoidon aineistojen tarkasteluun on automaattisesti lisätty esimerkiksi paliskunnille, Paliskuntain yhdistykselle, maakuntaliitoille ja ELY-keskuksille. Lisäksi oikeudet voidaan tarvittaessa myöntää esimerkiksi poronhoitoalueella sijaitseville kunnille tai poronhoitoon liittyviin tutkimushankkeisiin. Jos olet kiinnostunut poronhoidon aineistojen hyödyntämisestä, ota yhteyttä Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttoseen.

Poronhoidon palvelupaketit on kehitetty osana Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT -hanketta. Hankkeen yleistavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Hanketta rahoittaa pääosin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).  

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja on mukana TOKAT-hankkeessa.

torstai 14. joulukuuta 2017

Rakennusten energiankulutus- ja päästöarviot nyt Liiterissä

Maija Mattinen-Yuryev ja Anu Kotilainen

Uudet mallinnetut aineistot Liiterissä

Rakennusten energiankulutus vaatii ratkaisuja ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Nykyään rakennusten lämmitys vastaa neljäsosaa energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Rakennusten energiankulutus on tarpeen tuntea, jotta päästään suunnittelemaan tarvittavia toimia.

Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin on tuotu uutta laskennallista aineistoa rakennuskantaan liittyen. Mallinnukseen sekä rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin perustuen SYKE on tuottanut vuosittaiset arviot rakennusten hankitun energian kulutuksesta sekä energiankulutuksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Tilastoja sekä rakennuskohtaisia tietoja rakennusten energiankulutuksesta ja päästöistä

Liiterissä on julkaistu sekä uusia tilastoja että rakennuspisteisiin liitetyt arviot. Uudet rakennuksiin liittyvät tilastot on esitetty alla olevassa taulukossa. Tilastojen avulla avoimella puolella on mahdollista vertailla kuntien arvoja keskenään sekä seurata historiallista kehitystä. Nyt julkaistut tilastot käsittävät kaksi tilastovuotta: 2015 ja 2016. Tulevaisuudessa tiedot lisätään vuosittain, mikä mahdollistaa ajallisen kehityksen seuraamisen palvelussa. Myöhemmin tulevaisuudessa on mahdollista tuottaa tilastoille aikasarjaa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tämä on erityisen kiinnostavaa rakennuskannan kehityksestä kiinnostuneille.


Rakennuspisteisiin tuodut mallinnetut arvot on esitetty Liiterin avoimella puolella vain luokiteltuna. Tämä tarkoittaa, että rakennuksen hankitun energian kulutus ja siihen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaihteluväli, johon kulutus ja päästöt kuuluvat, on annettu.

Sopimuskäyttäjän näkymä rakennuspisteisiin tuoduista uusista mallinnetuista arvoista. Avoimella puolella esitetään vain vaihteluvälit hankitun energian kulutukselle (megawattitunteja, EnergiaKulLuok) ja kasvihuonekaasupäästöille (tonneja hiilidioksidiekvivalenttia, PaastotLuok). Sopimuskäyttäjille esitetään luokittelun lisäksi mallinnetut arvot desimaalilukuina (EnergiaKul_MWh_V ja Paastot_tCO2_ekv).

Ruututeemakarttojen avulla käsiksi kiinnostaviin alueisiin

Sopimuskäyttäjät pääsevät käsiksi rikkaampaan ja yksityiskohtaisempaan aineistoon. Uusi aineisto sisältää desimaalilukuina esitetyt vuosittaiset mallinnetut energia- ja päästöarviot rakennuskohtaisesti. Lisäksi sopimuskäyttäjät voivat muodostaa ruututeemakarttoja tilastoista. Ruututasolla on mahdollista tarkastella alueiden välisiä eroja hallinnollisista rajoista riippumatta, jopa 250 metrin ruutukoolla. Tällaiset ruututeemakartat mahdollistavat niin kutsutut hot spot/heat map -analyysit, joiden avulla voidaan tunnistaa alueet, joissa on kehitettävää, tai toisaalta ne kaupunginosat, joissa rakennusten energiankulutus ja päästöt ovat maltillisemmalla tai jopa tavoitellulla tasolla.

Esimerkki sopimuskäyttäjän tekemästä ruututason analyysistä. Kuvassa ruututeemakartta asuinrakennusten mallinnetuista päästöistä kerrosneliötä kohden. Näkymään on tuotu myös rakennuspisteet. Tässä tummemmat ruudut tarkoittavat suurempia päästöjä.

Aineiston taustalla tutkimustyötä sekä rekisteritietoja

Liiteriin tuodun aineiston taustalla on tietokanta, jota SYKE ylläpitää. Energia- ja päästöarviot lasketaan väestötietojärjestelmään tallennettujen rakennuksen tietojen, kuten kerrosalan ja lämmitysmuodon perusteella. Jos rekisterin tiedoissa on virheitä, voi rakennuksen omistaja ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan, joka tarvittaessa päivittää ne väestötietojärjestelmään. Laskentamallin parametrien taustalla on pitkäjänteistä tutkimus- ja asiantuntijatyötä liittyen rakennuskannan ominaisuuksiin ja päästölaskentaan. Laskennan perusteisiin voi tutustua täällä: www.syke.fi/hankkeet/ekorem-tokliiteri.

Pysyvän rakennustunnuksen avulla voidaan laskennalliset energiankulutus- ja päästöarviot muihin kiinnostaviin tietoihin, kuten energiatodistusluokkaan tai mitattuun todelliseen energiankulutukseen. Näin saadaan monipuolista tietoa rakennusten tarvitseman sähkön ja lämmönkulutuksen suuruuksista ja ajoittumisesta, mikä on tärkeä askel rakennuskannan vähähiilisten ratkaisujen miettimisessä ja päästöjen leikkaamisessa.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa keskittyen rakennettuun ympäristöön liittyviin teemoihin. Mattinen-Yuryev toimii erikoistutkijana Kulutuksen ja tuotannon keskuksessa, ja Kotilainen tutkijana Ympäristöpolitiikkakeskuksessa.

tiistai 31. lokakuuta 2017

Liiteri-käyttäjien kokemuksia ja palvelun uutuuksia

Jenni Kerola & Hanna Nieminen

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Elinympäristön tietopalvelu Liiteri on ollut käytössä vuoden 2015 lopusta lähtien. Liiteriä käytetään monenlaisiin tarkoituksiin osana maankäytön, asumisen ja rakentamisen suunnittelua ja seurantaa. Palvelu tarjoaa erilaisia käyttömahdollisuuksia: osa tietosisällöstä on avointa, jota voi hyödyntää maksutta vieraana tai rekisteröityneenä käyttäjänä, mutta sopimusasiakkaat saavat käyttöönsä laajemmat tietoaineistot ja monenlaiset analyysityökalut. Liiterin sopimuskäyttäjäkuntaan kuuluu tällä hetkellä moninainen joukko erilaisia toimijoita, kuten kaupunkeja, maakuntien liittoja, ELY-keskuksia, valtion virastoja, korkeakouluja ja yrityksiä.

Suomen ympäristökeskuksen korkeakouluharjoittelija Jenni Kerola otti selvää, miten Liiterin sopimuskäyttäjät hyödyntävät palvelua työssään. Käyttäjäkokemuksia kerättiin yhteensä viideltä haastateltavalta eri organisaatioista: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta, Uudenmaan liitosta, Sipoon kunnasta sekä suomalaisesta rakennusalan yrityksestä YIT:stä. Haastatteluissa keskusteltiin Liiterin käyttötarkoituksista, tärkeimmistä aineistoista sekä lopuksi pyydettiin kommentteja ja kehitysideoita palvelun ja aineistojen kehittämiseksi.

Liiterin käyttötarkoitukset vaihtelevat

Haastatelluissa organisaatioissa Liiteri-palvelua käytetään etenkin erilaisten potentiaalisten hankkeiden taustatietojen selvitystyössä. YIT:ssä ja ARA:ssa aineistoja hyödynnetään esimerkiksi uusien rakennuskohteiden suunnittelussa. YIT:ssä tutkitaan Liiterin avulla mm. alueiden yhdyskuntarakennetta ja palveluiden saavutettavuutta. ARA:ssa puolestaan Liiteri-palvelu toimii apuna hankevalinnoissa, kun pyritään mm. löytämään sijainteja, joissa uusien asuntojen käyttöaste ja palveluiden saatavuus voitaisiin pitkällä aikavälillä maksimoida. Lisäksi Liiteriä on käytetty ARA-asuntojen alueellisten keskittymien tunnistamiseen ja pysyvän rakennustunnuksen hakemiseen.

Päivittäistavarakauppojen sijainti ja saavutettavuus (Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 6.10.2017)

Rakennuskohteiden suunnittelun lisäksi Liiteriä hyödynnetään myös laajemmassa maankäytön suunnittelussa. Sipoon kunnassa Liiteri on tällä hetkellä apuna uuden strategian laadinnassa, ja Uudenmaan liitossa maakuntakaavoituksessa. Kaavan suunnitteluvaiheessa Liiteri-palvelu voi olla apuna maakunnan nykytilan ymmärtämisessä, ja tämän jälkeen puolestaan menneen kehityksen seurannassa.

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liiterissä (Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 6.10.2017)

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietosisältö tärkein

Yhdeksi tärkeimmäksi Liiterin aineistoksi haastateltavat nostavat yhdyskuntarakennetta kuvaavien aineistojen (YKR) tietosisällön. YKR on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa koottu yhdyskuntarakenteen eri ominaisuuksia kuvaava valtakunnallinen paikkatietoaineisto, josta löytyy tietoa mm. asumisesta, työpaikoista ja palveluista. Liiteri-palvelussa YKR-aineistojakelu on käytössä vain sopimusasiakkailla.

ARA:ssa hyödynnetään etenkin asumiseen, asuntoihin ja rakennuksiin liittyvä tietoaineistoja. Edellä mainittujen lisäksi YIT:ssä tärkeimpinä aineistoina pidetään palveluihin ja niiden saavutettavuuteen liittyviä karttatasoja sekä kulttuuriympäristöaineistoja. Sipoon kunnassa Liiteriä hyödynnetään mm. palvelurakenteen sekä työpaikkojen ja -matkojen tietoaineistojen osalta. Uudenmaan liitosta haastateltu suunnittelija nostaa kartta-aineistojen lisäksi tärkeimmiksi palvelun kattavat tilastot ja asemakaavojen seurantalomakkeiden tiedot. Jo tästä haastateltavien joukosta käy hyvin ilmi, miten kattava ja monipuolinen Liiterin tietosisältö on, ja miten eri asiakasryhmät voivat hyödyntää sitä mitä moninaisimpiin tietotarpeisiin.

Liiterin kehitystyö on jatkuvaa – uutuutena palvelupaketit

Liiterin tietoaineistoja päivitetään jatkuvasti, ja itse palvelun kehitystyö on jatkuvaa. Parasta palautetta palvelusta saadaan käyttäjiltä, ja haastatteluissa nousikin esiin tärkeitä pohdintoja Liiterin kehittämiseksi. Esimerkiksi usea haastateltava toivoi käyttöopastusta ja koulutusta – kuten teemoittaisia, lyhyitä webinaaritietoiskuja. Tähän asti Liiteri koulutuksia on järjestetty kohdennetusti vain tietyille käyttäjäryhmille, esimeriksi ELY-keskuksille ja maakuntien liitoille, ja laajempaan koulutuskysyntään pyritään vastaamaan.

Samaten Liiterin käytettävyyttä pyritään parantamaan mm. uusilla palvelupaketeilla. Palvelupaketit kokoavat erilaisten teemojen kartta- ja tilastoaineistoja valmiisiin aloitusnäkymiin käytön helpottamiseksi. Palvelupaketeilla on helppo tarkastella erilaisia ilmiöitä – sekä kartalla että tilastoina. Näitä paketteja on tällä hetkellä neljä erilaista: kulttuuriympäristö, vesihuollon suunnittelu, poronhoito ja ARA-asunnot. 

ARA-asunnot palvelupaketin tietosisältöä Liiterissä (Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 6.10.2017)
Haluaisitko hyödyntää Liiteriä omassa työssäsi tai opinnoissasi? Tai kiinnostavatko rakennetun ympäristön aineistot ihan muuten vain? Klikkaa tästä Liiteriin tai lue lisää, kuinka pääset sopimusasiakkaaksi ja muista Liiterin käyttömahdollisuuksista http://www.ymparisto.fi/liiteri

Lisätietoa:
Alueidenkäytön tietojärjestelmien neuvonta, Alu_tuki[at]ymparisto.fi. 

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Jenni Kerola toimii harjoittelijana ja Hanna Nieminen tutkijana Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Nieminen vastaa yhdessä Kaarina Vartiaisen kanssa Elinympäristön tietopalvelu Liiterin viestinnästä ja markkinoinnista.  
  

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Yksin – vaan ei yksinäinen?

Emma Terämä ja Maija Tiitu

Valtioneuvoston kanslian rahoittama hanke Yksin osana elinkaarta (YSI) tutkii yksinasumista elinkaarinäkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että yksin elämistä tarkastellaan koko elämänkaaren ajalta, jolloin yksilön kannalta mukaan voi mahtua eri kestoisia jaksoja yksinasumista eri syistä.

Vuonna 2016 keskimäärin joka viides suomalainen asui yksin. Yksinasumisen yleisyys vaihtelee kuitenkin huomattavasti iän mukaan. Kuva 1 kertoo tarinaa yksinasuvien suhteellisesta osuudesta ikäryhmittäin, vertaillen vuosia 2000 ja 2015. Tästä voi päätellä, mitä kussakin ikäluokassa on keskimäärin tapahtunut: yhä useampi nuorista parikymppisistä, keski-ikäisistä n. 50–60-vuotiaista sekä yli 85-vuotiaista asuu yksin. 70–85-vuotiaista keskimäärin hieman harvempi asuu yksin vuonna 2015 verrattuna samaan ikäryhmään vuonna 2000. Tämä saattaa liittyä siihen, että ikääntyneet ovat entistä terveempiä ja voivat näin asua esimerkiksi pariskuntana pitempään.

Erityisesti nuorten lisääntyvää yksinasumista voidaan selittää parantuneella varallisuudella: yhä useammalla on varaa asua yksin, eikä esimerkiksi soluasunnossa. Yhdistettynä korkeaan ensisynnyttäjien keski-ikään vaikuttaa siltä, etteivät nuoret aikuiset myöskään perusta perhettä, ja sitäkin kautta suhteellinen (ikäryhmän sisällä ajassa verrattu) yksinasuminen on voinut lisääntyä.


Kuva 1. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR).

Lukumääriä vertailtaessa (kuva 2) pitää ottaa huomioon eri vuosina syntyneiden ikäluokkien koko. Suuri määrä yksinasuvia voi siis myös tarkoittaa, että ikäryhmä vain on suurempi, vaikka suhteessa yhtä moni kuin aiemmin asuu yksin. Kuva 1 kuitenkin kertoo, että nuorista aikuisista jopa joka kolmas ja alle 70-vuotiaissa keski-ikäisissä useampi kuin joka neljäs asuu yksin. Absoluuttiset määrät kertovat kuitenkin parhaiten esimerkiksi pienten asuntojen tarpeesta.

Kuva 2. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR).

Kuvassa 3 tarkastellaan yksityiskohtaisemmin sukupuolten välisiä eroja. Siitä käy ilmi, että
25–54-vuotiaissa yksinasuvissa ovat miehet yliedustettuina, kun taas yli 65-vuotiaissa naiset. Keski-ikäisten yksinasuvien miesten enemmistöön saattaa vaikuttaa avioerojen lisääntyminen. Erotilanteessa lapset jäävät useammin asumaan äitinsä luo, jolloin tätä ei tilastoida yksinasuvaksi. Naisten korkeampi eliniänodote taas selittää vanhimpien ikäryhmien naisenemmistöä. Nuorimmissa sekä 55–64-vuotiaissa yksinasujissa sukupuolieroja ei juuri näy.


Kuva 3. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot. Tilastokeskus.

Keskimäärin yksinasuminen on huomattavasti yleisempää kaupungissa kuin maaseudulla. Alueellisessa tarkastelussa (kuva 4) nähdään kuitenkin myös sukupuolieroja: naiset ovat yliedustettuina kaupunkimaisissa ympäristöissä. Kun kaupunkialueiden yksinasumista tarkastellaan iän mukaan, suurin ero naisten ja miesten välillä on keski-ikäisissä. Yksinasuvista 50
70-vuotiaista naisista 74 % asuu erilaisilla kaupunkialueilla, miehistä 63 %. Lisäksi kaupunkien yksinasuvat naiset asuvat useammin sisemmällä kaupunkialueella lähempänä kaupungin keskustaa kuin miehet.

Kuva 4. Lähteet: SYKE, Tilastokeskus, Karttakeskus.

Hankkeessa on jo tarkasteltu myös vuonna 2014 kerätyn Suomalaisten yksinäisyys -aineiston perusteella yksin asumisen suhdetta kokemukseen yksinäisyydestä.  Nämä kaksi ilmiötä eivät aina liity toisiinsa, kuten Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula on tutkimuksessa todennut: myös parisuhteessa voi kokea yksinäisyyttä.

Toukokuussa 2018 päättyvässä hankkeessa tullaan vielä arvioimaan talousnäkökulmaa niin verojen kuin etuuksienkin suhteen. Valmistumassa on myös kansainvälinen vertailu Suomen tilanteesta suhteessa Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Alankomaihin, erityisesti ratkaisulähtöisten yhteiskunnallisten toimien osalta.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Emma Terämä on YSI-hankkeen vetäjä ja Maija Tiitu hankkeen tutkija.

perjantai 25. elokuuta 2017

VESPA yhdistää maankäytön ja vesihuollon suunnittelun Liiterissä

Sanna Vienonen

Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty karttapohjainen työkalu VESPA – Vesihuollon palvelupaketti, joka yhdistelee eri tietoaineistoja uudella tavalla. VESPAsta löytyy valmiita analyysejä sekä erilaisia tilastoja vesihuollon ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisen tueksi. Se auttaa tarkastelemaan vesihuoltoverkoston laajentamisen perusteita haja-asutusalueilla mm. väestökehityksen, maaperän kaivettavuuden ja rakennuskustannusten näkökulmasta.

Lukuisien tekijöiden valossa vesihuoltoverkoston ja muun infrastruktuurin laajentaminen ja ylläpito haja-asutusalueilla ei välttämättä ole kaikkialla perusteltua. Väestö keskittyy tiettyihin kasvukeskuksiin ja taajamien lievealueille, julkisen talouden resurssit pienenevät, haja-asutusalueen väestö ikääntyy voimakkaasti ja korjausvelka kasvaa nykyisen verkoston osalta. Kuntien on syytä pohtia perusteellisesti laajentamisen ja ylläpidon kannattavuutta haja-asutusalueilla, sillä vesihuolto voidaan järjestää jatkossakin monin paikoin kiinteistökohtaisesti.

Infrastruktuurin laajentaminen ei välttämättä ole teknistaloudellisesti järkevää pidemmällä aikavälillä, vaikka kunnan taloudellinen tilanne sen sallisikin. Sellaisten kuntien haja-asutusalueilla, joilla muuttoliike tai väestön ikääntyminen näyttää ennusteiden mukaan vähentävän väestöä rajusti, jo nykyisen infrastruktuurin toiminnan ylläpidosta voi tulla haasteellista. Pitkät etäisyydet liittyjien välillä ja alhaiset käyttömäärät heikentävät talousveden laatua.

VESPAn oletusnäkymä: vesihuoltoverkoston potentiaalikuvaus, rakennukset ja pohjavesialueet

Uutta Liiterissä vesihuollon osalta 

Merkittävimpänä uutena aineistona VESPA (Vesihuollon palvelupaketti) tuo Liiteriin vesihuoltoverkoston potentiaalin (vähäinen/kohtalainen/suuri). Se on muodostettu asiantuntija-analyysinä maaperän kaivettavuuden, asuinrakennusten tiheyden ja verkoston keskimääräisten rakentamiskustannusten perusteella. Potentiaalitarkastelua sovellettaessa on syytä muistaa, että se antaa vain viitteitä vesihuollon suunnitteluun, ja perustuu tiettyihin laskennallisiin oletuksiin. Vesihuollon järjestämistä on pohdittava aina tapauskohtaisesti alueelliset tekijät (esim. ihmisten terveys, ympäristönsuojelu ja alueen kehitys) huomioon ottaen. Potentiaalitarkastelu voi toimia myös yhtenä objektiivisena perusteena kunnallisessa päätöksenteossa vesihuoltoverkoston laajentamistarpeita pohdittaessa. Näin on tehty jo esimerkiksi Porvoossa, joka toimi pilottialueena potentiaalitarkastelua kehitysvaiheessa.

Yksi lainsäädännön soveltamisen nykyhaasteista on ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun 100 metrin etäisyyden määrittely. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa on tuotettu viitteellinen 100 metrin vyöhykeaineisto sisävesistöille ja merenrannoille. Tällä etäisyydellä vesistöstä tai merestä, kuten myös pohjavesialueilla, jätevedenkäsittelyn vaatimukset ovat tiukemmat. Tämä VESPAssa oleva aineisto antaa suuntaa-antavan kuvauksen lain tarkoittamasta etäisyydestä, ja tapauskohtainen tarkastelu tuleekin tehdä maastossa.

Kirjoittaja työskentelee SYKEn Vesikeskuksessa vesihuollon kehittämisen parissa.

torstai 10. elokuuta 2017

Kaupunkien väestö ikääntyy ja ikääntyneet toivovat enemmän keskusta-asumista

Aliisa Priha, Ville Helminen & Anna Strandell

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 tuoreessa "Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa "-raportissa tutkitaan paikkatietoaineistojen avulla ikääntyneiden sijoittumista erilaisiin asuntoihin ja erilaisille asuinalueille. Raportissa kiinnitetään huomiota myös muuttoliikkeeseen ja asukkaiden pysyvyyteen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksista, eli ikääntymisen alueellisesta kuvasta kirjoitettiin Sateen varjolla-blogissa jo aiemmin täällä

Yksi raportin merkittävistä havainnoista on ikääntyneiden kaupungistuminen. Asuinalueiden ikääntymisen taustalla on tyypillisesti joko alueella asuvan väestön ikääntyminen tai alueelle suuntautuva ikääntyneiden muuttovoitto. Kaupunkialueiden ikääntymistä vauhdittavat molemmat edellä mainitut tekijät.

Ikääntyneiden muuttoalttius on keskimääräistä matalampi, joten merkittävä osa ikääntymisestä tapahtuu paikallaan ikääntymisen kautta. Paikallaan ikääntyminen tarkoittaa, että ikääntyvä jää asumaan aloilleen tuttuun asuinympäristöön ja asuntoon, jossa on asunut jo pidemmän aikaa. Ikääntyneiden vähäinen muuttoalttius ja paikallaan ikääntyminen näkyvät vanhimpien ikäluokkien pitkinä asumisaikoina samassa asunnossa. Suurten taajamien 75–84-vuotiaat ovat asuneet nykyisessä asunnossaan jo keskimäärin 23 vuotta ja nykyisellä asuinalueellaan peräti 28 vuotta.



Vuonna 2015 ikääntyneistä 63 prosenttia asui kaupungeissa tai niiden kehysalueella ja hankkeessa tehdyn ennakointilaskelman mukaan vuoteen 2040 mennessä osuus kasvaa 69 prosenttiin.  Suurten ikäluokkien kaupunkeihin keskittyneet asuinpaikat yhdessä matalan muuttoalttiuden kanssa ennakoivat sitä, että valtaosa ikääntymisestä tulee tapahtumaan kaupunkialueilla.

Alueiden välisen nettomuuton perusteella kaupunkimaiset asuinympäristöt vetävät ikääntyneitä puoleensa. Kaupunkialueilla ikääntyneet hakeutuvat useimmiten asumaan keskustan tai alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeelle, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Yli 60 prosenttia ikääntyneiden muutoista kohdistuu kerrostaloasuntoihin.


Tuoreessa Asukasbarometrissa (2017) tehtiin mielenkiintoinen havainto ikääntyneiden asumistoiveista. Ikääntyneiden ihanneasumismuoto on nykyistä asumismuotoa jossain määrin pientalovaltaisempi, mutta nykyisessä elämäntilanteessa huomattavasti useampi asuisikin mieluiten kerrostalossa keskustassa. Ikääntymisen myötä fyysisen toimintakyvyn rajoitukset vaikeuttavat pientaloasumista kauempana keskuksista. Nykyinen elämäntilanne huomioiden keskustassa asuisi mieluiten 41 % suurten taajamien 65–74-vuotiaista, mikä on yli kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Jopa noin puolet suurten taajamien 75–84-vuotiaista asuisi mieluiten kaupungin keskustassa. Kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä 60 ikävuoden jälkeen ja kerrostaloasuminen on ikääntyneillä toivotumpaa kuin missään muussa ikäryhmässä. Keskustamainen kerrostaloasuminen on huomattavasti toivotumpaa kuin lähiömäinen kerrostaloasuminen.



Asumistoiveiden perusteella näyttää siltä, että ikääntyneiden kaupungistuminen saattaa jopa kiihtyä tulevina vuosina. Keskusta-asumisen tarjonta ja hinta saattavat kuitenkin jossain määrin rajoittaa sitä, miten asumistoiveita on mahdollisuus toteuttaa. Eri sukupolvien asumistottumukset ja -toiveet eroavat toisistaan, eikä nykyisten ja tulevien ikääntyvien voida olettaa toimivan täsmälleen samoin kuin vanhempansa tai isovanhempansa. Kaupunkien tulevaan ikääntymiskehitykseen vaikuttaa muun muassa se, ovatko ikääntyneet tulevaisuudessa aiempia sukupolvia valmiimpia muuttamaan iän karttuessa sopivampaan asuntoon tai ovatko he vaativampia esimerkiksi asuinympäristön laadun ja palveluiden suhteen.

Riippumatta siitä, kasvaako ikääntyneiden muuttoalttius nykyisestä vai ei, tulee kaupunkiseutujen ikääntyminen luomaan paineen ikääntyneille sopivien, hyvin saavutettavien ja esteettömien asuinympäristöjen kehittämiselle. "Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa "-raportissa esitellyt eri mittakaavatason tarkastelut tarjoavat arvokasta, alueiden erityispiirteitä koskevaa tietoa, jota voidaan hyödyntää etsittäessä toimivia ratkaisuja ikääntyneiden asumispalvelujen järjestämiseksi.

Havainnot käyvät ilmi ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toteuttamasta tuoreesta "Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa "-raportista. Hankkeen tuloksiin voit tutustua tarkemmin hankkeen nettisivulla.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Aliisa Priha on korkeakouluharjoittelijana mukana Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hankkeessa. Ville Helminen on hankkeen projektipäällikkö. Anna Strandell toimii hankkeen tutkijana ja on toteuttanut Asukasbarometri-kyselyn.

torstai 8. kesäkuuta 2017

Pihoilla vierailevat porot yleisempiä uusilla asuinalueilla

Kaarina Vartiainen & Anu Kotilainen

Suomen ympäristökeskus selvitti yhdessä Rovaniemen kaupungin ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa kokemuksia pihaporoista ja porokohtaamisista Rovaniemen Paavalniemi-Pöyliövaara ja Pöykkölä-Ounasrinne -alueilla. Alueet ovat merkittäviä niin poronhoidon kuin virkistyskäytönkin näkökulmasta. Lisäksi alueella on sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta.

Selvitystyössä hyödynnettiin verkkopohjaista Harava-kyselytyökalua. Kyselyt toteutettiin alueen asukkaille, virkistyskäyttäjille ja aluetta muuten hyödyntäville sekä alueen poronhoitajille loppuvuodesta 2016. Kyselyiden avulla haluttiin selvittää, miten poronhoito voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla sovittaa yhteen alueen asutuksen ja virkistyskäytön kanssa. Kyselyssä vastaajat saivat merkitä kartalle paikkoja, joissa on kohdannut poroja sekä kertoa minkälaisia kohtaamiset olivat olleet.

Suhtautuminen poroihin kielteisempää uusilla asuinalueilla

Kyselyihin tuli yhteensä noin sata vastausta, josta neljännes tuli poronhoitajille suunnattuun kyselyyn. Asukkaille ja virkistyskäyttäjille suunnatun kyselyn tuloksista ilmenee, että noin puolet vastaajista suhtautuu neutraalisti porojen tulemiseen asuinalueille ja noin kymmenesosa pitää sitä hyvänä tai erittäin hyvänä asiana. Loput, eli noin 40 % vastaajista pitää porojen vierailuja asuinalueilla huonona tai erittäin huonona asiana.

Kiinnostavaa oli, että tuloksissa ilmeni asuinalueen ikään liittyviä eroja pihaporojen esiintymisissä ja niihin suhtautumisissa: uusilla asuinalueilla havaittiin enemmän pihaporoja kuin vanhoilla, ja porojen vierailuihin myös suhtauduttiin kielteisemmin. Porot ovat tottuneet kulkemaan tiettyjä reittejä, joten kun uusia asuinalueita syntyy, saattavat porot kulkea alueiden läpi. Toisaalta myös uudet nurmikot ja istutukset houkuttelevat poroja vierailemaan pihoilla. Parin vuoden jälkeen porojen vierailu alueilla yleensä vähenee.

Vastauksissa kerrotaan, että porot syövät nurmikkoa ja istutuksia pihoilta, kaivavat ja kuopivat maata sekä ulostavat pihoille ja haittaavat liikennettä. Uusilla asuinalueilla poroja myös pelätään enemmän ja niitä pidetään häiritsevämpinä. Tätä voi selittää se, että vanhemmilla alueilla porovierailut ovat yleensä vähäisempiä, ja toisaalta poroihin on jo totuttu. Vanhemmilla asuinalueilla asuvat vastaajat näkevät porojen olevan myös osa Lapin luontoa ja yksi matkailun vetovoimatekijöistä.

Kyselyn vastaajien merkitsemät porokohtaamiset (ruskealla) sijoittuvat pääosin uusille asuinalueille. Uudet, vuosien 2010–2015 välillä valmistuneet, rakennukset on merkitty kartalle keltaisella, vanhempi rakennuskanta harmaalla. Kuvassa on esimerkkinä yksi kyselyn kohdealueista, Pöykkölän alue.

Ratkaisuja pihaporo-ongelmaan

Kyselyssä pyydettiin ideoita pihoille tulevien porojen vähentämiseksi. Kyselyiden vastauksista aitaaminen nousi tärkeimmäksi toimenpiteeksi ja alueen hyvä suunnittelu toiseksi tärkeimmäksi. Asukkaiden ja poronhoitajien vastauksista nousi tärkeiksi toimenpiteiksi myös rakentajille suunnatun oppaan laatiminen ja tiukempi kaavamääräysten käyttö. 

Kaavoituksella voidaankin vaikuttaa merkittävästi porojen kulkureitteihin. Porot pysyvät todennäköisemmin poissa asuinalueilta, jos uudet asuinalueet kaavoitetaan vanhojen alueiden jatkeiksi. Jos sen sijaan asuinalueita kaavoitetaan erillisiksi alueiksi, jatkavat porot todennäköisemmin läpikulkua alueella.

Kyselyiden tuloksia hyödynnetään porojen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi uusilla asuinalueilla. Kyselyiden toteuttamisen jälkeen Rovaniemen rakennusvalvonta on ottanut käyttöön Paliskuntain yhdistyksen rakentajalle laatiman ohjeen, joka liitetään vakituisen asunnon rakennusluvan liitteeksi. Ohjeessa tiedotetaan rakentajia siitä, että he ovat rakentamassa poronhoitoalueelle, jossa poroilla on oikeus laiduntaa vapaana. Ohjeessa myös kerrotaan, ettei poroja tarvitse pelätä ja neuvotaan miten tulee toimia, jos porot aiheuttavat vahinkoa.

Lisäksi kyselyiden tulokset osoittivat, että Paliskuntain yhdistyksen porovahti -puhelimella on olemassa tarve, ja että sitä myös käytetään ja pidetään erittäin tarpeellisena. Porovahti –puhelimeen voi soittaa, jos havaitsee porojen aiheuttavan vahinkoa tai haittaa. Paliskuntain yhdistys on päättänyt jatkaa porovahti-puhelimen päivystystä toistaiseksi.

Poroja taajama-alueella. (kuva: Jenni Kerola / Suomen ympäristökeskus)

Selvitys on osa Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun (TOKAT) -hanketta. Hankkeen yleistavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Hanketta rahoittaa pääosin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). 

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa ja ovat mukana TOKAT-hankkeessa.