torstai 10. elokuuta 2017

Kaupunkien väestö ikääntyy ja ikääntyneet toivovat enemmän keskusta-asumista

Aliisa Priha, Ville Helminen & Anna Strandell

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 tuoreessa "Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa "-raportissa tutkitaan paikkatietoaineistojen avulla ikääntyneiden sijoittumista erilaisiin asuntoihin ja erilaisille asuinalueille. Raportissa kiinnitetään huomiota myös muuttoliikkeeseen ja asukkaiden pysyvyyteen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksista, eli ikääntymisen alueellisesta kuvasta kirjoitettiin Sateen varjolla-blogissa jo aiemmin täällä

Yksi raportin merkittävistä havainnoista on ikääntyneiden kaupungistuminen. Asuinalueiden ikääntymisen taustalla on tyypillisesti joko alueella asuvan väestön ikääntyminen tai alueelle suuntautuva ikääntyneiden muuttovoitto. Kaupunkialueiden ikääntymistä vauhdittavat molemmat edellä mainitut tekijät.

Ikääntyneiden muuttoalttius on keskimääräistä matalampi, joten merkittävä osa ikääntymisestä tapahtuu paikallaan ikääntymisen kautta. Paikallaan ikääntyminen tarkoittaa, että ikääntyvä jää asumaan aloilleen tuttuun asuinympäristöön ja asuntoon, jossa on asunut jo pidemmän aikaa. Ikääntyneiden vähäinen muuttoalttius ja paikallaan ikääntyminen näkyvät vanhimpien ikäluokkien pitkinä asumisaikoina samassa asunnossa. Suurten taajamien 75–84-vuotiaat ovat asuneet nykyisessä asunnossaan jo keskimäärin 23 vuotta ja nykyisellä asuinalueellaan peräti 28 vuotta.



Vuonna 2015 ikääntyneistä 63 prosenttia asui kaupungeissa tai niiden kehysalueella ja hankkeessa tehdyn ennakointilaskelman mukaan vuoteen 2040 mennessä osuus kasvaa 69 prosenttiin.  Suurten ikäluokkien kaupunkeihin keskittyneet asuinpaikat yhdessä matalan muuttoalttiuden kanssa ennakoivat sitä, että valtaosa ikääntymisestä tulee tapahtumaan kaupunkialueilla.

Alueiden välisen nettomuuton perusteella kaupunkimaiset asuinympäristöt vetävät ikääntyneitä puoleensa. Kaupunkialueilla ikääntyneet hakeutuvat useimmiten asumaan keskustan tai alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeelle, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Yli 60 prosenttia ikääntyneiden muutoista kohdistuu kerrostaloasuntoihin.


Tuoreessa Asukasbarometrissa (2017) tehtiin mielenkiintoinen havainto ikääntyneiden asumistoiveista. Ikääntyneiden ihanneasumismuoto on nykyistä asumismuotoa jossain määrin pientalovaltaisempi, mutta nykyisessä elämäntilanteessa huomattavasti useampi asuisikin mieluiten kerrostalossa keskustassa. Ikääntymisen myötä fyysisen toimintakyvyn rajoitukset vaikeuttavat pientaloasumista kauempana keskuksista. Nykyinen elämäntilanne huomioiden keskustassa asuisi mieluiten 41 % suurten taajamien 65–74-vuotiaista, mikä on yli kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Jopa noin puolet suurten taajamien 75–84-vuotiaista asuisi mieluiten kaupungin keskustassa. Kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä 60 ikävuoden jälkeen ja kerrostaloasuminen on ikääntyneillä toivotumpaa kuin missään muussa ikäryhmässä. Keskustamainen kerrostaloasuminen on huomattavasti toivotumpaa kuin lähiömäinen kerrostaloasuminen.



Asumistoiveiden perusteella näyttää siltä, että ikääntyneiden kaupungistuminen saattaa jopa kiihtyä tulevina vuosina. Keskusta-asumisen tarjonta ja hinta saattavat kuitenkin jossain määrin rajoittaa sitä, miten asumistoiveita on mahdollisuus toteuttaa. Eri sukupolvien asumistottumukset ja -toiveet eroavat toisistaan, eikä nykyisten ja tulevien ikääntyvien voida olettaa toimivan täsmälleen samoin kuin vanhempansa tai isovanhempansa. Kaupunkien tulevaan ikääntymiskehitykseen vaikuttaa muun muassa se, ovatko ikääntyneet tulevaisuudessa aiempia sukupolvia valmiimpia muuttamaan iän karttuessa sopivampaan asuntoon tai ovatko he vaativampia esimerkiksi asuinympäristön laadun ja palveluiden suhteen.

Riippumatta siitä, kasvaako ikääntyneiden muuttoalttius nykyisestä vai ei, tulee kaupunkiseutujen ikääntyminen luomaan paineen ikääntyneille sopivien, hyvin saavutettavien ja esteettömien asuinympäristöjen kehittämiselle. "Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa "-raportissa esitellyt eri mittakaavatason tarkastelut tarjoavat arvokasta, alueiden erityispiirteitä koskevaa tietoa, jota voidaan hyödyntää etsittäessä toimivia ratkaisuja ikääntyneiden asumispalvelujen järjestämiseksi.

Havainnot käyvät ilmi ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toteuttamasta tuoreesta "Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa "-raportista. Hankkeen tuloksiin voit tutustua tarkemmin hankkeen nettisivulla.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Aliisa Priha on korkeakouluharjoittelijana mukana Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hankkeessa. Ville Helminen on hankkeen projektipäällikkö. Anna Strandell toimii hankkeen tutkijana ja on toteuttanut Asukasbarometri-kyselyn.

torstai 8. kesäkuuta 2017

Pihoilla vierailevat porot yleisempiä uusilla asuinalueilla

Kaarina Vartiainen & Anu Kotilainen

Suomen ympäristökeskus selvitti yhdessä Rovaniemen kaupungin ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa kokemuksia pihaporoista ja porokohtaamisista Rovaniemen Paavalniemi-Pöyliövaara ja Pöykkölä-Ounasrinne -alueilla. Alueet ovat merkittäviä niin poronhoidon kuin virkistyskäytönkin näkökulmasta. Lisäksi alueella on sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta.

Selvitystyössä hyödynnettiin verkkopohjaista Harava-kyselytyökalua. Kyselyt toteutettiin alueen asukkaille, virkistyskäyttäjille ja aluetta muuten hyödyntäville sekä alueen poronhoitajille loppuvuodesta 2016. Kyselyiden avulla haluttiin selvittää, miten poronhoito voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla sovittaa yhteen alueen asutuksen ja virkistyskäytön kanssa. Kyselyssä vastaajat saivat merkitä kartalle paikkoja, joissa on kohdannut poroja sekä kertoa minkälaisia kohtaamiset olivat olleet.

Suhtautuminen poroihin kielteisempää uusilla asuinalueilla

Kyselyihin tuli yhteensä noin sata vastausta, josta neljännes tuli poronhoitajille suunnattuun kyselyyn. Asukkaille ja virkistyskäyttäjille suunnatun kyselyn tuloksista ilmenee, että noin puolet vastaajista suhtautuu neutraalisti porojen tulemiseen asuinalueille ja noin kymmenesosa pitää sitä hyvänä tai erittäin hyvänä asiana. Loput, eli noin 40 % vastaajista pitää porojen vierailuja asuinalueilla huonona tai erittäin huonona asiana.

Kiinnostavaa oli, että tuloksissa ilmeni asuinalueen ikään liittyviä eroja pihaporojen esiintymisissä ja niihin suhtautumisissa: uusilla asuinalueilla havaittiin enemmän pihaporoja kuin vanhoilla, ja porojen vierailuihin myös suhtauduttiin kielteisemmin. Porot ovat tottuneet kulkemaan tiettyjä reittejä, joten kun uusia asuinalueita syntyy, saattavat porot kulkea alueiden läpi. Toisaalta myös uudet nurmikot ja istutukset houkuttelevat poroja vierailemaan pihoilla. Parin vuoden jälkeen porojen vierailu alueilla yleensä vähenee.

Vastauksissa kerrotaan, että porot syövät nurmikkoa ja istutuksia pihoilta, kaivavat ja kuopivat maata sekä ulostavat pihoille ja haittaavat liikennettä. Uusilla asuinalueilla poroja myös pelätään enemmän ja niitä pidetään häiritsevämpinä. Tätä voi selittää se, että vanhemmilla alueilla porovierailut ovat yleensä vähäisempiä, ja toisaalta poroihin on jo totuttu. Vanhemmilla asuinalueilla asuvat vastaajat näkevät porojen olevan myös osa Lapin luontoa ja yksi matkailun vetovoimatekijöistä.

Kyselyn vastaajien merkitsemät porokohtaamiset (ruskealla) sijoittuvat pääosin uusille asuinalueille. Uudet, vuosien 2010–2015 välillä valmistuneet, rakennukset on merkitty kartalle keltaisella, vanhempi rakennuskanta harmaalla. Kuvassa on esimerkkinä yksi kyselyn kohdealueista, Pöykkölän alue.

Ratkaisuja pihaporo-ongelmaan

Kyselyssä pyydettiin ideoita pihoille tulevien porojen vähentämiseksi. Kyselyiden vastauksista aitaaminen nousi tärkeimmäksi toimenpiteeksi ja alueen hyvä suunnittelu toiseksi tärkeimmäksi. Asukkaiden ja poronhoitajien vastauksista nousi tärkeiksi toimenpiteiksi myös rakentajille suunnatun oppaan laatiminen ja tiukempi kaavamääräysten käyttö. 

Kaavoituksella voidaankin vaikuttaa merkittävästi porojen kulkureitteihin. Porot pysyvät todennäköisemmin poissa asuinalueilta, jos uudet asuinalueet kaavoitetaan vanhojen alueiden jatkeiksi. Jos sen sijaan asuinalueita kaavoitetaan erillisiksi alueiksi, jatkavat porot todennäköisemmin läpikulkua alueella.

Kyselyiden tuloksia hyödynnetään porojen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi uusilla asuinalueilla. Kyselyiden toteuttamisen jälkeen Rovaniemen rakennusvalvonta on ottanut käyttöön Paliskuntain yhdistyksen rakentajalle laatiman ohjeen, joka liitetään vakituisen asunnon rakennusluvan liitteeksi. Ohjeessa tiedotetaan rakentajia siitä, että he ovat rakentamassa poronhoitoalueelle, jossa poroilla on oikeus laiduntaa vapaana. Ohjeessa myös kerrotaan, ettei poroja tarvitse pelätä ja neuvotaan miten tulee toimia, jos porot aiheuttavat vahinkoa.

Lisäksi kyselyiden tulokset osoittivat, että Paliskuntain yhdistyksen porovahti -puhelimella on olemassa tarve, ja että sitä myös käytetään ja pidetään erittäin tarpeellisena. Porovahti –puhelimeen voi soittaa, jos havaitsee porojen aiheuttavan vahinkoa tai haittaa. Paliskuntain yhdistys on päättänyt jatkaa porovahti-puhelimen päivystystä toistaiseksi.

Poroja taajama-alueella. (kuva: Jenni Kerola / Suomen ympäristökeskus)

Selvitys on osa Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun (TOKAT) -hanketta. Hankkeen yleistavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Hanketta rahoittaa pääosin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). 

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa ja ovat mukana TOKAT-hankkeessa.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Monipuolisia tilastoja paliskunnista nyt saatavilla Liiteristä


Anu Kotilainen

Elinympäristön tietopalvelu Liiterin on lisätty uusi tilastoteema Poronhoito, jossa on tarjolla poronhoitoon liittyviä tilastoja paliskunnittain. Tilastot ovat Paliskuntain yhdistyksen kokoamia ja ne julkaistaan vuosittain Poromies -lehdessä. Lisäksi Liiterin tilastoihin on lisätty uusi aluejako paliskunnat, joka mahdollistaa muidenkin teemojen tilastojen laskemisen paliskunnittain. Uudet paliskuntakohtaiset tilastot toimivat poronhoidon ja muiden maankäyttömuotojen yhteensovittamisen tukena.

Paliskuntakohtaisten tilastojen lisääminen on toteutettu osana Poronhoidonpaikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun (TOKAT) -hanketta. Hankkeen yleistavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Liiterin uudet paliskuntakohtaiset tilastot tukevat erittäin hyvin tämän tavoitteen toteutumista.

Mitä nämä uudet paliskuntakohtaiset tilastot oikein ovat ja miten ne toimivat?

Liiteriin uusi Poronhoito -teema sisältää tilastoja muun muassa paliskuntien poronomistajien ja porojen määristä, poro-onnettomuuksista ja petojen aiheuttamista tuhoista. Poronhoitoon liittyvät tilastot löytyvät vasemman reunan valikosta Tilastot > Valitse tilastot > Poronhoito. Yhden tai useamman tilaston valitsemisen jälkeen painetaan Laske, jolloin tilastot ja teemakartta ilmestyvät näytölle (kuva 1). Keltainen ruutu osoittaa mistä tilastosta teemakartta on tehty. Teemakartan selite löytyy näytön oikeasta alakulmasta.

Poronomistajien määrä paliskunnittain.

Näkymään voi valita kerralla myös useamman tilaston tai useamman vuoden samasta tilastosta. Tilaston uusin vuosi on oletuksena valittuna. Tilaston vuoden voi vaihtaa Valitse vuosi -painikkeesta. Tilastosta saa lisätietoja tilaston nimen perässä olevasta i-napista.

Liiterissä voi laskea myös muiden teemojen tilastoja paliskunnittain. Paliskunnittain voidaan tarkastella esimerkiksi väestön, kesämökkien tai työpaikkojen määrää. Sopimuskäyttäjille on tarjolla paljon enemmän tilastoja ja toimintoja kuin muille käyttäjille. Suurin osa Liiterin tilastoista on laskettu 250m x 250m ruuduille, mikä mahdollistaa tilastojen kuntarajoista riippumattoman laskennan. Paliskunnittaiset tiedot lasketaan niistä ruuduista, joiden keskipiste osuu paliskunnan rajojen sisäpuolelle.

Tarkastellaan esimerkiksi työpaikkojen määrää paliskunnittain. Valitaan ensin kohdasta Valitse esitystaso vaihtoehto paliskunnittain. Seuraavaksi valitaan kohdasta Valitse tilastot vaihtoehto Työpaikat ja työssäkäynti ja sen alta Työpaikkojen määrä ja painetaan Laske. Näyttöön ilmestyy työpaikkojen määrä paliskunnittain tilastona ja teemakarttana (kuva 2). Teemakartan voi tallentaa ja tulostaa Tulosta teemakartta -painikkeesta. Jos tilaston arvoja haluaa käsitellä itse, voi ne tuoda suoraan exceliin Lataa tiedostona -painikkeesta.
 
Työpaikkojen määrä paliskunnittain.

Paliskuntakohtaisia tilastoja ei ole aikaisemmin ollut yhtä helposti saatavilla, eikä yhteen paikkaan koottuna. Tästä Liiterin uudesta ominaisuudesta on suuresti hyötyä hyvin laajalle joukolle poronhoitoalueen toimijoita. Tilastoja ja niistä näytettäviä teemakarttoja voivat hyödyntää jatkossa niin paliskunnat, maankäytön suunnittelijat kuin tutkijatkin. Paliskunnittaiset tilastot ovat kaikkien käytettävissä Liiterissä.  

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa ja on mukana TOKAT-hankkeessa.