Sateen varjolla
tiistai 12. maaliskuuta 2024
Sateen varjolla -blogi lopetetaan
keskiviikko 15. kesäkuuta 2022
Mikä tekee asuinalueesta viihtyisän?
Maija Tiitu, Arto
Viinikka, Kati Vierikko ja Elina Nyberg
Suurin osa suomalaisista arvostaa Asukasbarometrin mukaan
asuinympäristössään erityisesti sijaintia ja liikenneyhteyksiä,
luonnonympäristöä sekä rauhallisuutta. Erilaisia käsityksiä voi kuitenkin olla
yhtä monta kuin erilaisia ihmisiä. Yksi haluaa asua mahdollisimman lähellä
tiettyjä palveluita, kun taas toinen arvostaa ulkoilureittien ja luonnon
läheisyyttä. Mutta kuinka kaupunkien suunnittelussa tunnistetaan ja arvotetaan
erilaisia asuinympäristön viihtyvyystekijöitä? Tätä selvitimme 13 työpajassa
Helsingin Kannelmäen, Vantaan Koivukylän ja Vaasan Ristinummen lähiöiden
toimijoiden kanssa HYVIÖ-hankkeessa vuoden 2021 aikana.
Palveluiden saavutettavuus sekä rauhallisuus nähdään
tärkeinä
Työpajoihin osallistui yhteensä 26 kunnan toimijaa
kunta-alan eri sektoreilta kuten kaavoitus, sosiaali- ja terveyspalvelut,
asuminen ja nuorisotyö. Kullekin lähiölle erikseen järjestetyissä työpajoissa
osallistujat asettivat ensin asuinalueelle yleisiä kehittämistavoitteita. Tämän
jälkeen osallistujat tunnistivat ja arvottivat tavoitteen kannalta tärkeitä
viihtyvyystekijöitä karttapohjaisen StrateGIS-menetelmän avulla. Kaikissa
lähiöissä tavoitteiksi valikoitui muun muassa alueen vetovoiman parantaminen,
hyvin saavutettavat palvelut, laadukkaat viheralueet ja muut julkiset tilat
sekä asukkaiden eriarvoisuuden vähentäminen.
Kuntien toimijat tunnistivat alueeltaan nelisenkymmentä
tavoitteita mittaavaa viihtyvyystekijää, jotka vietiin kartalle ja arvotettiin
suhteessa toisiinsa. SYKEn tutkijat tuottivat arvotustyöstä karttoja, jotka
havainnollistavat viihtyvyystekijöiden jakautumista lähiöiden alueelle.
Kannelmäessä tärkeimmiksi viihtyvyystekijöiksi nousivat ympäristön
häiriöttömyys, siisteys ja roskattomuus sekä koulujen ja päiväkotien
saavutettavuus. Koivukylässä korkealle arvotettiin niin ikään ympäristön
häiriöttömyyttä, mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ja viheralueiden
saavutettavuutta. Ristinummella taas painotettiin muun muassa asukkaiden
kokoontumistilojen, lähikaupan ja leikkipuistojen saavutettavuutta.
Viihtyisyys ei jakaudu tasaisesti asukkaiden lähiympäristöön
Kuten yllä oleva karttakuva havainnollistaa,
viihtyisyystekijät eivät jakaannu tasapuolisesti asuinalueilla. Asuinympäristön
viihtyisyyttä onkin mielekästä tutkia suhteessa erilaisiin asukasryhmiin.
Kotitalon välittömän lähiympäristön viihtyisyys on erityisen tärkeää väestöryhmille,
joiden liikkumiskyky on esimerkiksi iän tai terveyden takia rajoittunut.
Tarkastelimme ikääntyneiden sijoittumista suhteessa yläkuvan
havainnollistettuun viihtyisyystekijöiden jakaantumiseen kolmen tutkimuslähiön
alueelta. Kannelmäen yli 74-vuotiaista yli puolet asuu kahden korkeimman
viihtyvyysluokan alueella, ja matalimman luokan alueella vain 11 %.
Koivukylässä ja Ristinummella taas noin viidennes ikääntyneistä asuu matalimman
viihtyisyysluokan alueella. Näitä havaintoja olisi mielenkiintoista tarkastella
tarkemmin huomioimalla juuri kyseisille väestöryhmille tärkeät
viihtyvyystekijät.
Vuorovaikutuksella kohti viihtyisiä asuinalueita
Tunnelma etätyöpajoissa oli innostunut, ja monet
osallistujat kokivat keskustelut eri sektoreita edustavien kollegojen kanssa
erityisen mielekkäinä, minkä me tutkijatkin pystyimme aistimaan.
HYVIÖ-hankkeessa kartoitetaan myös asukkaiden tärkeiksi kokemia
viihtyisyystekijöitä omalla asuinalueellaan, ja tuloksia tullaan vertaamaan
kuntatoimijoiden näkemyksiin. Tavoitteena on saavuttaa laajasti eri kieliryhmiä
ja kysely on käännetty seitsemälle eri kielelle.
Tiivistyvien kaupunkien suunnittelussa se, kuinka erilaisia viihtyvyystekijöitä arvotetaan suunnitteluratkaisujen taustalla, on paitsi kuuma peruna yhteiskunnallisessa keskustelussa, myös tärkeä tieto itse suunnittelijoille, sillä resurssit eivät riitä kaiken priorisointiin. Tietoa viihtyvyystekijöiden paikallisista arvostuksista tarvitaan, jotta alueita voidaan kehittää ja esimerkiksi täydennysrakentamista suunnitella siten, että alueen tärkeät ominaispiirteet ja erilaisten asukasryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi.
Kirjoittajat työskentelevät rakennetun ympäristön ilmiöiden parissa SYKEn Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Majia Tiitu, Arto Viinikka ja Elina Nyberg ovat tutkijoina Lähiöohjelman 2020–2022 rahoittamassa HYVIÖ-tutkimushankkeessa, jota erikoistutkija Kati Vierikko johtaa. Hankkeen toteuttavat SYKE ja THL.
torstai 2. kesäkuuta 2022
Kuva Suomen saaristoalueista tarkentuu – saaristoluokitus julkaistu
Suomen asukkaista lähes 5 prosenttia asuu vakituisesti saaristossa. Näistä saariston asukkaista 96 prosentilla on kiinteä tieyhteys mantereelle tai Ahvenanmaalle. Vapaa-ajan asuntoja saaristossa on paljon, noin 110 000, mikä kattaa 22 prosenttia kaikista Suomen vapaa-ajan asunnoista. Tiedot perustuvat uuteen saaristoluokitukseen, jossa Suomen alueet luokitellaan viiteen alueluokkaan. Saaristoluokituksen päätarkoitus on luokitella Suomen saaristoalueet sisäsaaristoon, välisaaristoon ja ulkosaaristoon sekä tunnistaa saaristoa olosuhteiltaan muistuttavat manneralueet. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus perustuu vahvasti alueiden luonnonmaantieteellisiin ja toiminnallisiin tekijöihin.
Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla. Uuden luokituksen soveltamisessa on keskeistä sen käyttö yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa. Näin se tarjoaa työkalun muun muassa alueiden kehityksen vertailuun, alueellisten ilmiöiden tutkimiseen sekä muutosten seurantaan.
Saaristoluokituksen kautta saatavaa ajankohtaista tilastotietoa hyödynnetään päätöksenteon tukena, kun kehitetään ja viedään eteenpäin saaristoalueiden elinvoimaisuutta. Saaristo- ja vesistöalueiden määrittäminen ja niihin liittyvän tilastoaineiston puute on tunnistettu pitkään saaristo- ja vesistöalueiden kehittäjien parissa. Niinpä saaristoluokitus tulee todella tarpeeseen. Paikkatietopohjainen aineisto mahdollistaa sen hyödyntämisen niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla.
Saaristoluokitus koostuu viidestä luokasta. Ote luokituksesta Lounais-Suomesta Kemiön ja Hangon seuduilta. |
Luokitus on toteutettu paikkatietomenetelmin käyttäen lähtötietoina tarkkoihin sijaintitietoihin perustuvia koko maan kattavia paikkatietoaineistoja. Luokituksen lähtöaineistoina on käytetty maastotietokannasta johdettua saariaineistoa, DIGIROAD-tieverkkoaineistoa, CORINE-maankäyttöaineistoa sekä väestö- ja rakennustietoja. Näiden perusteella on laskettu saarten, mantereen ja vesistöjen pinta-aloja sekä saariston liikenneyhteyksiä että vesistöjen aiheuttamaa saavutettavuushaittaa kuvaavia muuttujia. Saaristoalueet (sisäsaaristo, välisaaristo ja ulkosaaristo) perustuvat vahvasti saarten ja mantereen pinta-alaosuuksiin ja saaristolle olennaisten liikenneyhteyksien olemassaoloon (tieyhteys, lauttayhteys, lossiyhteys, yhteysalusliikenne). Saaristomaiset manneralueet puolestaan tunnistetaan vesistöjen aiheuttaman saavutettavuushaitan perusteella, jolloin aluetyyppiä muodostuu etenkin voimakkaasti vesistöjen rikkomille sisämaan järvialueille ja suurten vesistöjen ympäristöön, missä laajat vesialueet aiheuttavat merkittäviä paikallisia ja seudullisia estevaikutuksia.
Ensisijaisesti saaristoluokitus kuvaa alueiden välisiä eroja vähintään seudullisella ja maakunnallisella tasolla. Luokitus ei kuvaa niinkään yksittäisen paikan ominaisuuksia vaan luonnehtii aluekokonaisuuksia. Alueluokkien rajat on yleistetty siten, että luokitus toimii parhaiten laajempien alueiden tarkasteluissa pyrkien kuitenkin säilyttämään saariston ja mantereen luonnonmaantieteellisen eron mahdollisimman tarkasti luokituksen 250 metrin resoluution puitteissa.
Paikkatietoperusteisen saaristoluokituksen menetelmän ovat kehittäneet Suomen ympäristökeskus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa perustuen osaltaan Ubigu Oy:n aiempaan menetelmä- ja aineistokehitykseen. Menetelmä ja luokkien kriteerit on kuvattu tarkemmin luokituksen menetelmäkuvauksessa. Lisätietoa myös luokituksen verkkosivuilla.
Aineistoja avoimesti saatavilla
Paikkatietoaineistona saaristoluokitus on vapaasti ladattavana SYKEn Avoin tieto -palvelussa. Aineisto on myös hyödynnettävissä yhdessä monien muiden aineistojen kanssa muun muassa Liiteri-tietopalvelussa.
Liiterissä aineisto löytyy karttatasona Yhdyskuntarakenne –teemasta. Lisäksi Liiterin tilastoissa on Saaristoalueet -teema, joka sisältää luokitukseen valmiiksi laskettuja tilastoja väestöstä ja vapaa-ajan asuinrakennuksista. Osa näistä tilastoista on saatavilla vain Liiterin sopimuskäyttäjille. Lisäksi Liiterin sopimuskäyttäjät voivat laskea tilastoja saaristoluokituksen perusteella hyödyntämällä palvelun Tilasto-osion toiminnallisia alueita. Lisätietoa Liiterin käytöstä löytyy palvelun verkkosivuilta.